Maidon juonti vähenee Suomessa: Nyt sitä syödään enemmän kuin juodaan

Maitoa kulutetaan Suomessa yhä enemmän juustoina, rahkoina ja jogurtteina. Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaisen maidon kulutus jatkoi laskuaan myös viime vuonna. Tammi–joulukuussa maitoa juotiin 641 miljoonaa litraa, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Piimää kului 51 miljoonaa litraa (-4,7 prosenttia) ja jogurttia lähes kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän, 110 miljoonaa kiloa.

Juotavien maitotuotteiden kulutustrendi on ollut laskeva pari viimeistä vuotta.

Meijerituotteiden kokonaiskulutus oli Suomessa kuitenkin viime vuonnakin 0,3 prosenttia plussalla, kun mukaan lasketaan kerma, juustot ja muut tuoretuotteet kuten rahkat.

"Kokonaiskulutuksesta maitoa syödään enemmän kuin juodaan: juustoina, rahkoina ja jogurtteina", Valion maidonhankinnasta vastaava johtaja Juha Nousiainen kertoo kulutuksen muutoksesta.

Valion edunvalvontajohtajan Ilkka Pohjamon käyttämän nyrkkisäännön mukaan yhden juustokilon valmistamiseen käytetään ämpärillinen maitoa.

"9–11 kiloa", Pohjamo täsmentää.

Tällä laskentakaavalla tilasto pitääkin paikkansa. Juustoja syötiin viime vuonna Suomessa 150 miljoonaa kiloa.

Kun juustot lasketaan mukaan, myös paremmin viinimaina tunnetut Ranska ja Italia ovat suuria maidon kuluttajia.

Juustoja ja rahkoja tuodaan maahan myös ulkomailta. Valion arvion mukaan noin puolet Suomessa kulutetusta juustosta on tuontia. Tullitilastojen perusteella valtaosa tuodusta juustosta on hyvin halpaa juustoa – kermajuustoja, teollisuusjuustoja eineksiin ja pitsan päälle.

Tulli tilastoi myös maahan tuodun maustamattoman rahkan juustoihin.

Meijerituotteiden tuoreet luvut ovat Maitomarkkinakatsauksesta. Juotavan maidon laskutrendi on jatkunut pari viimeistä vuotta.

Juotavan maidon ja maitojuomien kulutuksen hiipuminen kiihtyi loppuvuodesta: loka–joulukuussa maidon kulutus väheni 5,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta.

Valiolle ja sen omistaville osuusmeijereille laskevalla trendillä on merkitystä kannattavuudelle: kotimaassa myytävillä tuoretuotteilla on parempi kate kuin ulkomaille viedyllä maitojauheella.

Lue koko juttu maanantain 27.2.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.