Lounais-Suomen joet tulvivat jo

Jokien kevättulvat koittivat Lounais-Suomessa hyvin aikaisin. Kuvassa näkymä Perniönjoelta viime marraskuussa. Kuva: Markku Vuorikari

Lauha sää on sulattanut Lounais-Suomessa viimeisiä lumia. Kevään tulvahuippu koitti alueella poikkeuksellisen aikaisin viime viikonloppuna. Tulva jää pieneksi, mutta ainakin Kiskonjoella ja Loimijoella vesi on noussut alavimmille pelloille, tiedottaa Suomen ympäristökeskus (Syke).

Syke ennustaa tulvahuipun koittavan seuraavaksi Etelä-Pohjanmaalla alkuviikosta. Vedenpinnat ovat nousussa myös Uudellamaalla, mutta Etelä-Suomessa varsinainen tulvahuippu saavutettaneen myöhemmin keväällä.

Vedenpinnat ovat hieman keskimääräistä korkeammalla etelä- ja länsirannikkoa kiertävällä vyöhykkeellä pitkälle sisämaahan asti. Muualla vedenpinnat ovat keskimääräisiä.

Suurista järvistä esimerkiksi Päijänteen ja Saimaan vedenpinta on 10 senttiä keskimääräistä korkeammalla. Ennusteen mukaan Päijänteen pinta laskee 5–10 senttiä ennen huhtikuussa koittavaa nousua. Saimaan pinnan ennustetaan pysyvän nykytasollaan ja nousevan huhtikuussa.

Järvien jäiden sulaminen on alkanut Etelä-Suomessa poikkeuksellisen aikaisin jo helmikuussa. Samoin kävi viime talvena. Keskimäärin jäät alkavat etelässäkin sulaa vasta maaliskuun lopulla. Pohjois-Suomessa jäätä karttui vielä helmikuussa, Keski-Suomessa paksuus pysyi ennallaan.

Helmikuun lopussa keskimääräinen järvijää oli etelässä noin 30 senttiä vahvaa, Keski-Suomessa 30–45 senttiä ja pohjoisessa 45–60 senttiä.

Kohva- ja teräsjään osuudet vaihtelevat voimakkaasti, eikä näiden lukujen perusteella pidä uskoa jään kestävän kulkijaa, Syke varoittaa.

Routakerros on jäänyt vähäiseksi Pohjois-Suomea lukuunottamatta, mikä on haitannut puunkorjuuta. Lapissa routaa on 20–90 senttiä eli suunnilleen keskimääräisen verran, mutta muualla sen paksuus vaihtelee nollan ja 10 sentin välillä, mikä on 10–25 senttiä keskimääräistä vähemmän.

”Paksu, eristävä lumipeite ja kostea maaperä sekä vesisateet ovat hidastaneet ja estäneet roudan muodostumista. Mikäli kovaa, pitkää pakkaskautta ei tule maaliskuussa, jää routakausi lähes olemattomaksi”, hydrogeologi Mirjam Orvomaa toteaa Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla.

Roudan vähäisyys ja lauha sää on käynnistänyt teiden kelirikkokauden poikkeuksellisen aikaisin.

Helmikuussa satoi enimmäkseen keskimääräisesti tai hieman vähemmän. Lapissa satoi vain puolet helmikuun pitkän ajan keskiarvosta, Kainuussa puolestaan satoi keskimääräistä runsaammin.

Pohjavedet ovat laskussa kautta maan. Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Lapissa pohjaveden pinnat ovat keskimääräistä korkeammalla, maan itäosissa ja Pohjois-Lapissa puolestaan keskimääräisen tason alapuolella.