Lapualaistilalla valvottiin heinäkuussa viime vuoden pinta-aloja
Kuva: Viestilehtien arkistoLapualaisella Heikki Peltolalla on erityisesti tukivalvonnoista paljon huonoja kokemuksia. Jos MTK:n ja maataloushallinnon keskustelutilaisuudessa Seinäjoella tulee siihen mahdollisuus, hän aikoo kertoa puheenvuorossaan omista kokemuksistaan.
MTK-laiset viljelijät ja maataloushallinto ministeriön ja Maaseutuviraston (Mavi) virkamiehiä myöten kokoontuvat huomenna torstaina Seinäjoelle keskustelemaan byrokratian viljelijöille aiheuttamasta kuormasta.
Peltolan tuoreimmat hakaukset hallinnon kanssa ovat tältä kesältä, mutta erimielisyyksien juuret ovat pitkällä historiassa. Myös MT on kertonut hänen kokemuksistaan (30.12.2011 ja 3.4.2013).
Tilalla on tehty pinta-alavalvontoja vuosina 2008, 2009 ja 2010. Joka kerralla valvojat ovat saaneet tilan lohkoille eri pinta-alat.
Pinta-alojen ajantasaistuksen viranomaiset tekivät vuonna 2011. Pinta-alat heittivät tuolloin vain muutamia aareja.
Ensimmäistä kertaa vuonna 2012 hallinnon ilmoittamat pinta-alat eivät muuttuneet, mutta viime vuonna tilanne palautui jälleen ennalleen.
”Pinta-alat hajosivat taas. 17 lohkon pinta-ala muuttui edellisvuodesta. Osa muutoksista oli pieniä, osa jopa 10 aaria. En hyväksynyt uusia pinta-aloja, koska aiempina vuosina pinta-alojen mittaamisessa oli tehty viranomaisten kanssa niin paljon töitä.”
Esitäytettyjen pinta-alojen sijaan Peltola ilmoitti tukihakemuksessaan ne pinta-alat, jotka lohkoille oli yhdessä viranomaisten kanssa mitattu. Liitteeksi hän laittoi vielä edellisvuosien valvonnoissa laaditut kartat.
Koska Peltolan ilmoittamat pinta-alat poikkesivat hallinnon pinta-aloista, viranomaisten piti tulla tekemään tilalle pinta-alavalvonta ennen viimeisten tukien maksamista.
Peltola odotti niin valvontaa kuin viimeisiä tukiakin vielä joulukuun puolivälissä. Kun niitä ei alkanut kuulua, Peltola otti yhteyttä elykeskuksen tarkastuspäällikköön.
”Tarkastuspäällikkö sanoi, että olen maksatuskiellossa, koska pinta-alavalvontaa ei ole tehty.”
”Kävimme sen jälkeen asiasta pitkän ja voimakkaitakin äänenpainoja sisältäneen keskustelun, minkä jälkeen virkamies myöntyi tukien maksamiseen ja rahat tulivat tilille.”
Rahojen lisäksi Peltola sai tukipäätöksen, jossa on normaalin käytännön mukaisesti kuukauden valitusaika niin viranomaiselle kuin viljelijällekin.
”Oletin, että asia on siinä, kun viranomainenkaan ei päätöksestä valittanut. Minulla oli lainvoimainen päätös maksettavista tuista.”
Peltolan oletus oli kuitenkin väärä.
Kesäkuussa hänelle ilmoitettiin, että tilan pinta-alat valvotaan, koska ristiintarkastuksissa oli ilmennyt virheitä.
”Valvojat tulivat ja mittasivat lohkoja. Niissä oli jälleen heittoja puoleen ja toiseen, kuitenkin niin, että lopputulos oli kutakuinkin plus–miinus 0.”
Peltola ei ymmärrä, miksi valvonnat tehtiin vasta sen jälkeen, kun hallinto oli ne jo hyväksynyt.
Käytännössä lohkot mitattiin 3. heinäkuuta tehdyssä valvonnassa sen mukaisina kuin ne ovat nyt, vaikka valvonta koski viime vuonna viljelyssä olleita pinta-aloja.
Runsas viikko sitten Peltola sai viranomaiselta kirjeen takaisinperinnästä.
Vaikka kokonaisala pysyikin suunnilleen ennallaan, tukia perittiin takaisin niistä lohkoista, joiden ala oli valvonnassa hänen ilmoittamastaan pienentynyt.
”Avasin kirjeen heti saapumisen jälkeen. Se oli päivätty 18.8. Valitusaikaa oli avaamishetkellä jäljellä yksi päivä.”
Takaisin perittävät summat ovat pieniä, tukimuodosta riippuen seitsemästä eurosta lfa-tuen 60 euroon, mutta kysymys on Peltolalle periaatteellinen. Peltola ei hyväksy valvojien ja viranomaisten toimintatapaa.
Peltolaa ihmetyttää myös se, miksi viranomaiset perivät takaisin summia, jotka ovat alle 100 euroa.
”Lain mukaan tukea ei tarvitse periä takaisin, jos tukikohtaiset summat jäävät alle 100 euroon.”
Mavin ja elykeskuksen virkamiehet ovat perustelleet jopa vain muutaman euron suuruisia takaisinperintöjä ”järjestelmän kankeudella”.
Takaisinperinnän jättäminen tekemättä olisi Peltolan mielestä järkevää myös taloudellisessa mielessä.
”On laskettu, että takaisinperinnän aiheuttama kustannus olisi 2 000 euroa per takaisinperintä. Eli minun tilallani tämän valvonnan aiheuttamat viisi takaisinperintää maksavat yhteiskunnalle 10 000 euroa. Sillä saadaan takaisin noin sata euroa.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
