Tiesitkö, että suuta ei ole suunniteltu sisäänhengittämiseen? Sairaanhoitaja kertoo, miten hengitysteiden limakalvojen kuntoa voi parantaa

Toisin kuin voisi luulla, ihmisen suuta ei ole suunniteltu sisäänhengittämiseen. Kuva: Venla Tirkkonen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan joka kolmas suomalainen kärsii allergisista oireista. Siitepölykausi on alkanut. Nyt kukkii leppä, ja sen jälkeen kausi jatkuu suomalaisille eniten oireita aiheuttavan koivun kukinnalla.

Tänä keväänä hengitystieongelmia pahentaa myös erittäin runsaana ilmassa leijuva katupöly. Ihminen vetää ilmaa sisäänsä lähes 20 000 kertaa vuorokaudessa.

”Elimistöön pyrkivien hiukkasten määrä on suuri. Avainasemassa hiukkasten torjunnassa ovat hengitysteiden limakalvot, jotka ovat monella talven jälkeen huonokuntoiset ja kuivat. Kun epäpuhtaudet pääsevät kuivalle limakalvolle, seurauksena on usein ärsytysoireita, kuten aivastelua ja vesinuhaa”, sairaanhoitaja Katri Lindberg kertoo hengitysharjoituslaiteyhtiö Well02 Oy:n tiedotteessa.

Kuiva limakalvo päästää pienpartikkelit syvemmälle keuhkoihin, joissa ne aiheuttavat turvotusta ja tulehdusta.

”Jos keuhkoputket ovat entuudestaan ahtaat esimerkiksi astman takia, hengittäminen vaikeutuu entisestään”, Lindberg muistuttaa.

Yksinkertainen tapa parantaa limakalvon kuntoa ja estää ilman epäpuhtauksien pääsyä elimistöön on ottaa käyttöön oikea hengitystekniikka. Moni meistä hengittää huomaamattaan sisään ja ulos suun kautta, mikä kuivattaa hengitysteitä.

Toisin kuin voisi luulla, ihmisen suuta ei ole suunniteltu sisäänhengittämiseen. On hyvä muistaa, että, jos hengittää koko ajan sisään suun kautta, saa melkoisen määrän pölyä keuhkoihinsa.

”Hengitysteiden limakalvon kunto alkaa palautua, kun suljetaan suu ja pyritään hengittämään nenän kautta. Nenä puhdistaa, kostuttaa ja lämmittää sisään hengitettävän ilman, mutta suusta tällaisia toimintoja ei löydy. Jos nenähengitys on päässyt unohtumaan, sitä kannattaa ryhtyä tietoisesti treenaamaan”, Lindberg kannustaa.

Ylähengitysteiden limakalvojen huono kunto voi aiheuttaa ongelmia muuallakin kuin nenässä ja hengitysteissä. Pään sisällä olevat rakenteet ovat hyvin lähellä toisiaan, joten syy esimerkiksi korvien tukkoisuuteen voi löytyä seinämän takaa nenäontelosta.

Lindbergin mukaan moni ei tiedä, että myös hengitysteiden yläosassa eli nenässä ja nielussa on lihaksia. Niitä tarvitaan, jotta ilmatiet eivät painu kasaan.

”Näitä lihaksia on vaikeampi harjoittaa kuin perinteisiä hengityslihaksia, kuten palleaa ja kylkivälilihaksia. Aktiiviliikkujilla nenän ja nielun lihakset saattavat olla jopa huonommassa kunnossa kuin vähemmän liikkuvilla. Se johtuu siitä, että urheilusuorituksen aikana joudutaan hengittämään voimakkaasti suun kautta”, Lindberg kertoo.