Miten koronasta kannattaa puhua lapselle? Psykologi neuvoo

Psykologi muistuttaa, että aikuisten tärkein tehtävä on varmistaa se, ettei lapsi tai nuori jää huoltensa ja ajatustensa kanssa yksin. Kuva: Kari Salonen

Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen mukaan lapset voivat ahdistua koronavirustilanteesta siinä missä aikuisetkin. Hänen mukaansa tärkeintä on puhua lapsille asiasta avoimesti ja ikätasoon sopivasti.

Epävarmuus siitä, miten tilanne kehittyy ja kauanko poikkeustilanne kestää, mietityttää varmasti sekä aikuisia että varsinkin koulu-ikäisiä lapsia ja esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin tai pääsykokeisiin valmistautuvia nuoria.

Psykologi muistuttaa, että aikuisten tärkein tehtävä on varmistaa se, ettei lapsi tai nuori jää huoltensa ja ajatustensa kanssa yksin.

"Vanhemman tai muun läheisen aikuisen suurin vastuu on pysyä lapselle turvallisena ja läsnä olevana. On tärkeää kuulla lapsen epäsuoratkin kysymykset ja selittää tilannetta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopivasti, vähättelemättä tai liioittelematta", hän sanoo tiedotteessa.

On syytä pitää mielessä, että pienet lapset esimerkiksi ymmärtävät asiat hyvin kirjaimellisesti ja konkreettisesti.

"Hyvin nuoretkin lapset voivat osata lukea, joten uutisia, lööppejä ja vieraita sanoja voi olla tarpeen avata yhdessä", Turunen neuvoo.

Yhdessä voi miettiä myös sitä, mitä kukin voi itse tehdä ja mihin asioihin voi omilla toimillaan vaikuttaa.

"Voi esimerkiksi selittää, että koska nyt on tällainen tauti, on tosi tärkeää, että pesemme käsiä ja yskimme oikein. Lapselta voi kysyä, mitä koulussa on kerrottu ja päiväkoti-ikäistä voi pyytää vaikkapa näyttämään, miten päiväkodissa on opetettu pesemään käsiä", johtaja psykologi vinkkaa.

Koronaviruksesta voi puhua kaikenikäisille lapsille, kunhan viesti vain on muokattu ikätasoon sopivaksi. Psykologi painottaa, että vanhemmat tukevat lastaan parhaiten niin, että he ovat tietoisia omasta voinnistaan ja siitä, millaisia viestejä oma keho, syli ja katse lähettävät.

"Niitä peilaten lapsi tulkitsee, onko turvallista. Vanhemman ahdistus voi vaikuttaa lapseen, vaikkei tällä vielä sanoja olisikaan", hän korostaa.

Koronaviruksen lapsessa aiheuttama ahdistus voi ilmetä esimerkiksi nukkumisvaikeuksina tai ärtyisyytenä. Muutoksia oman lapsen käytöksessä kannattaakin tarkkailla ja asiaan on syytä puuttua matalalla kynnyksellä.

"Kannattaa rohkeasti kysyä, mitä lapsi miettii ja olla valmiina vastaamaan mahdollisesti vakaviinkin kysymyksiin: voiko lapsi itse tai hänen vanhempansa sairastua tai voiko lapsen isovanhempi kuolla? Tärkeintä on, että tarjoaa lapselle mahdollisuuksia keskustella mieltä painavasta asiasta, eikä jätä tätä yksin ajatustensa kanssa", Turunen sanoo.

Psykologi muistuttaa, että sekä omalle lapselle että itselle on syytä antaa koronavapaata aikaa eli arki kannattaa pitää niin normaalina kun vain mahdollista.

"Poikkeustilanteessa lapsen katse kääntyy aina vanhempaan päin. Siksi yhteinen aika ja vanhemman aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti lapselle siitä, että tästä selvitään kyllä", Turunen painottaa.