MT-gallup: Kaksi kolmesta suomalaisesta tasapainottaisi valtion taloutta menoleikkauksin

Suomalaiset vastasivat MT-gallupissa, että valtion tulisi tasapainottaa valtiontaloutta julkisia menoja leikkaamalla. Verojen korottajat jäävät vähemmistöön. Kuva: Jarkko Sirkiä

Nyt tuntuu, että suomalaiset ovat saaneet tarpeekseen korkeista veroista ja kroonisesti alijäämäisestä valtiontaloudesta.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi joulukuun gallupissaan, miten seuraavan hallituksen tulisi tasapainottaa valtiontaloutta: korottamalla veroja vai leikkaamalla menoja?

Kysymys kuului: ”Mikä on ensisijainen keino valtiontalouden tasapainottamiseksi? Verojen korottaminen vai menojen leikkaaminen?

Vaihtoehtona oli luonnollisesti myös vastata ”en osaa sanoa”.

Kun otos oli Kantar TNS Agrilla teetetyssä mielipidetiedustelussa 1 069 vastaajaa, koko joukosta kaksi kolmesta eli 64 prosenttia suositteli valtion menojen leikkaamista.

Mistä kuluista valtion tulisi erityisesti leikata, sitä ei tässä MT-gallupissa erikseen kysytty. Viime vuosina valtio on paikannut tulojen ja kulujen erotuksen ottamalla lisää velkaa.

Noin 18 prosenttia vastaajista korottaisi veroja, jotta ensi vuoden talousarvion 8,1 miljardin euron alijäämä saataisiin kurottua edes ajan kanssa lähemmäs tasapainoa.

Menojen leikkaaminen näyttää MT:n kyselyn perusteella olevan lähestulkoon yhtä suosittu menetelmä tasapainottaa valtion tuloja ja menoja sukupuolesta, perheen koosta tai iästä riippumatta.

Vastaajan asuinpaikkakuntakaan ei juuri vaikuta valintaan: valtion menojen karsintaa peukutetaan niin pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa kuin Pohjois- ja Itä-Suomessakin.

Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa menoleikkuri-vaihtoehto saa eniten kannatusta, vaihteluvälinä 61—71 prosenttia vastaajista.

Pääkaupunkiseudun vastaajista runsaat 27 prosenttia olisi valmiit korottamaan veroja.

Perhemuodon perusteella yksinhuoltajavastaajista lähes 83 prosenttia tasapainottaisi valtiontaloutta tässä tilanteessa menoleikkauksin.

Talouden tulojen perusteella veroprogeression vuoksi on loogista, että mitä suuremmat tulot, sitä vähemmän vastaajalla on haluja korottaa veroja edelleen. Pienituloisemmillakin eli alle 20 000 euroa vuodessa bruttona ansaitsevilla menojen leikkaus nähdään suositumpana vaihtoehtona kuin verojen korottaminen.

Puoluetausta ja äänestysvalinta vaikuttaa sikäli, että vasemmistoliiton kannattajakunnassa 65 prosenttia tasapainottaisi valtiontaloutta veronkorotuksin. Vihreiden kannattajissa on suunnilleen saman verran verojen korottajia kuin menojen leikkaajiakin.

Oikeistopuolueiden kannattajissa, kokoomus, keskusta, perussuomalaiset, RKP, kristillisdemokraatit ja ryhmä Joku muu puolue, menojen leikkaaminen jyrää ensisijaisena vaihtoehtona.

Mielenkiintoista MT:n gallupissa puoluekannatuksenkin jaottelun perusteella on se, että SDP:tä äänestävistä lähes 47 prosenttia valitsisi menojen leikkaamisen valtiontalouden tasapainottamiseksi. 37 prosenttia kallistuisi nostamaan veroja.

Kyselyn tulokset voivat heijastaa kansalaisten realismia: suomalaisten veroaste on suhteellisen korkea jo nyt, ja valtiontalouden alijäämäisyys on jatkunut vuodesta toiseen.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,1 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2022 alijäämä oli 8,9 miljardia euroa.

Talousarvion mukainen valtionvelka nousee vuoden 2023 lopussa arviolta 146 miljardiin euroon, ja menoja valtion budjetin eri riveille on kirjattu 80,5 miljardia euroa.

Tuloverotuksessa Suomessa lisätulojen marginaaliverot ovat ankarat tulotasosta riippumatta. Veronmaksajain Keskusliiton laskelman mukaan 50 000 euroa vuodessa ansaitsevan marginaalivero on 49,5 prosenttia, jolloin nettotuloksi verojen jälkeen jää noin 34 200 euroa.

Veroaste on yleisimmin käytetty verotuksen tason mittari eri maissa. Suomessa veroaste oli vuonna 2021 suhteessa bruttokansantuotteseen 43 prosenttia. Suomi sijoittui vertailussa OECD-maista viidenneksi. Tanskassa veroaste oli tätäkin korkeampi, 46,9 prosenttia.

Veronmaksajain Keskusliitto esittää omassa vaaliohjelmassaan, että valtiontaloudessa on palattava kuluvan vaalikauden lipsumisten jälkeen tiukkoihin ja pitäviin menokehyksiin.

Eduskuntavaalit järjestetään 2. huhtikuuta 2023.

MT-gallupin toteutti Kantar TNS Agri 16.–21.12. Kyselyyn vastasi 1 096 äänestysikäistä suomalaista.

Tulokset on painotettu edustamaan äänestysikäisiä suomalaisia, pois lukien Ahvenanmaa. Tulosten virhemarginaali on koko väestön otoksessa kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.