Kuva: Timo Filpus
Valtion ensi vuoden budjetti valmistui: Hallitus varautuu auttamaan myös maatiloja sähkölaskuissa
Budjetin alijäämä nousi riihessä 8,1 miljardiin euroon. ”Turvaa talven yli”, otsikoi hallitusviisikko valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion.
Hallitusviisikko esitteli valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion budjettiriihen päätteeksi torstaina iltapäivällä Valtioneuvoston linnassa. Kuva: Lauri HeikkinenHallitus tuo valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossaan helpotusta kotitalouksille sähkön hinnan nousuun. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) oli otsikoinut esityksensä "Turvaa talven yli", kun hän ja hallitusviisikko esittelivät ensi vuoden valtion budjetin.
Budjetin loppusumma on 80,5 miljardia euroa. Budjetin alijäämä kasvaa valtiovarainministerin ehdotuksesta 1,7 miljardilla eurolla 8,1 miljardiin euroon. Kuluvan vuoden alijäämä lisätalousarvioineen on 8,9 miljardia euroa.
Vuoden 2023 alijäämästä noin puolet on lisäyksiä puolustusmenoihin hävittäjähankintoineen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli alijäämän kasvua varautumisella poikkeuksellisessa tilanteessa, Ukrainan sodan ja presidentti Putinin aiheuttamalla kriisillä energiamarkkinoilla.
"Riihen erityisteemana on ollut energia. Sähkömarkkinat ovat ennennäkemättömässä kriisissä ja hinnat ovat moninkertaistuneet", pääministeri Marin aloitti hallituksen tiedotustilaisuuden johdannolla.
Budjetissa hallitus lievittää kotitalouksille sähkön korkean hinnan vaikutuksia. Keinoina ovat määräaikainen sähkövähennys kotitalouksille (arvio 300 miljoonaa euroa), määräaikainen sähkötuki pienituloisille kotitalouksille (arvio 300 miljoonaa euroa), sähkön arvionlisäveron laskeminen nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun sekä asumistuen lämmitysnormin korottaminen (vaikutus 6 miljoonaa euroa).
Maatiloille ja yrityksille sähkön arvonlisävero on vähennyskelpoinen kauttakulkumeno. Sähkölaskun kallistuminen sekä lannoitteiden hintojen moninkertaistuminen painaa maatilojen kannattavuutta edelleen ensi satokaudella.
Onko sähköpaketissa jotain, mikä helpottaa myös maatilojen kustannusten nousussa, ministeri Annika Saarikko?
"Sähköpaketissa pääviestinä on varautuminen kotitalouksien vaikeaan talveen. Päätöskokonaisuudessa me toteamme varautuvamme myös tarvittaessa liennyttämään yrityksille ja maatalousyrityksille koituvia kohtuuttomia tilanteita. Haluan kuulla varautumisen selvityksen ministerityöryhmässä maatalouden kokonaistilanteesta nyt satokauden päättyessä. Huoli kohdistuu tulevaan kesään nyt lannoitteiden hintojen monin paikoin jopa kolminkertaistuttua ‒ puhumattakaan muista kustannuksista", Saarikko vastasi MT:n esittämään kysymykseen.
Kokonaistilanteen pohjalta ministeri lupasi tehtävän tarvittavia päätöksiä.
Saarikko muistutti, että hallitus teki jo keväällä tukikokonaisuuden maatalousyrittäjille. Sen suurin maksuosuus tulee maksuun syksyn alkaessa. Noin 200 miljoonan euron tuista keväällä pantiin maksuun 45 miljoonaa euroa.
Niin ikään energiaveron palautusta tuplattiin kuluvalle vuodelle ja kiinteistöveroa huojennettiin maatalouden talousrakennuksille.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) muistutti myös ympäristöministeriön syksyllä jaettavasta 45 miljoonan euron ravinteiden kierrätykseen ohjattavasta tuesta. Ravinteiden kierrätyksellä on tarkoitus korvata tuontilannoitteiden osuutta.
Osana sähköpakettia hallitus aloittaa valmistelun windfall-voittojen verotuksesta huomioiden puhtaan energian investointiedellytykset. EU-komissiolle hallitus tekee aloitteen sähköpörssin tarjoushintojen enimmäishinnan alentamisesta EU:ssa.
Niin ikään hallitus suosittaa, että kunnat ohjaavat omistamiaan energiayhtiöitä hillitsemään hintojen nostoja, ja että energiayhtiöt myöntäisivät tavanomaista pidempiä maksuaikoja.
Toinen merkittävä kokonaisuus on tuki lapsiperheille inflaation ja kustannusten noustessa. Perheille maksetaan 23.12.2022 ylimääräinen lapsilisä, jota ei huomioida toimeentulotuessa.
Varhaiskasvatuksessa päivähoitomaksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla jo tämän vuoden elokuusta alkaen. Lisäksi hallitus kohdensi joukon määräaikaisia tukitoimia perheille.
Eläkeläisten ostovoimaa budjetissa turvaa automaattisesti korottava taitettu indeksi ja sote-verouudistus vuoden vaihteessa.
Keskivertoeläke, 1 600 euroa kuukaudessa, nousee arviolta 102 euroa kuukaudessa.
Itäisen Suomen elinvoimaa budjetissa vahvistetaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset iskevät erityisesti itäiseen Suomeen.
Talouskasvua budjetissa tuetaan tutkimus- ja kehitys -verovähennyksellä vuoden alusta. Suomen tavoitteena on nostaa t&k-menot neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä.
Lue aiheesta lisää: Etuuksien indeksikorotukset, valtionvelan kasvu ja sähkötuet paisuttavat valtion budjettia ‒ pelkästään valtion korkomenot nousevat 1,5 miljardiin euroon
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
