Nestlé ylivoimaisestimaailman suurin maidonjalostaja
Hollantilainen Rabobank kokoaa vuosittain luettelon maailman 20 suurimmasta maidon jalostajasta. Luvut on kerätty yhtiöiden tilinpäätöksistä. Listalla on myös monialayrityksiä, mutta niiden liikevaihdosta on jätetty jäljelle vain maidon jalostamiseen liittyvät liiketoiminnot.
Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2011.
Ylivoimainen ykkönen on Sveitsissä päämajaa pitävä monikansallinen Nestlé, joka kokosi maidon jalostamisesta 18,6 miljardin euron liikevaihdon. Kakkosena on ranskalainen Danone 14 miljardilla eurolla täpärästi ennen toista ranskalaista Lactalista.
Parmalatin ja ruotsalaisen Skånemeijerietin ostanut Lactalis ohitti samalla uusiseelantilaisen Fonterran.
Rabobankin tilasto osoittaa maitoalan keskittyvän nopeasti. Lähes kaikki 20 suurimman listalla olevat ovat joko ostaneet kilpailijoita tai fuusioituneet markkina-asemansa vahvistamiseksi viimeksi kuluneiden parin vuoden aikana.
Ykkösenä oleva Nestle osti runsas vuosi sitten Pfizerin elintarvikkeet, millä se hankki jalansijaa nopeasti kasvavilta kehittyvien maiden lastenruokamarkkinoilta.
Myös Arla on ahkeroinut. Vuoden 2011 tilinpäätösluvuista puuttuvat syksyllä 2011 ostettu englantilainen Milk Link ja vuodenvaihteen jälkeen hankittu saksalainen Milch-Union Hocheifel. Ne nostavat liikevaihdon 8,7 miljardiin euroon, jolla heltiäisi listan seitsemäs sija.
Arla nousi yritysostoilla suurimmaksi maidonjalostajaksi Brittein saarilla ja kolmoseksi Saksassa.
Yhtiö tähtää vielä ylemmäs. Tarkoitus on nostaa liikevaihto vuoteen 2015 mennessä edellisvuoden 7,4 miljardista eurosta yli 10 miljardiin euroon ja yltää samaan sarjaan Hollannin suurimman maidonjalostajan Friesland Campinan kanssa.
Friesland puolestaan hankki jalansijaa Filippiineitä ostamalla Alaska Milkin.
Arla on suvereeni
ykkönen Pohjoismaissa. Norjan maitomarkkinoita hallitseva Tine tulee kakkosena 2,6 miljardin liikevaihdolla, ja Valio on kolmikosta pienin runsaalla 1,9 miljardilla eurolla.
Valio on maitomäärissä Tinea suurempi, mutta Tine hyötyy Norjan korkeista hinnoista.
Pohjoismaiden maitomarkkinat ovat vahvasti viljelijävetoisia, sillä kaikki kolme isoa toimijaa ovat osuuskuntia.
Osuuskuntien ykkönen on uusiseelantilainen Fonterra ennen Friesland Campinaa ja Dairy Farmers of Americaa. Arla on neljäntenä, Tine seitsemäntenä ja Valio jää täpärästi kärkikymmenikön ulkopuolelle.
Teollistuneiden maiden meijerit hallitsevat suurmeijereiden listaa, vaikka kulutuksen kasvu tulee kehittyviltä markkinoilta kuten Kiinasta. Oecd-maiden ulkopuolisia meijereitä on 20 suurimman meijerin listalla vain kaksi, kummatkin kiinalaisia.
Kiinan maitojättiläiset Yili ja Mengniu nousevat hurjaa tahtia listalla. Yili harppasi vuodessa neljä sijaa ylöspäin ja Mengniu kaksi sijaa. Niiden takana kärkkyy useita muita.
Kiina ja muut kehittyvät maat vetävät myös maitoinvestointeja. Suurimmista 20 maitojättiläisestä peräti 15 on investoinut maidon jalostamiseen Kiinassa. Lisäksi monilla on tuotantoa muualla Aasiassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.
Syytä ei tarvitse hakea kaukaa. Rabobankin arvion mukaan maitomarkkinoiden kasvu hiipuu seuraavien viiden vuoden aikana teollisuusmaissa.
Talous kasvaa hitaasti, maitomarkkinat ovat entuudestaan tukkoisia, ja maitotuotteita kulutetaan jo nyt paljon. Lisäksi ylipaino kiusaa yhä useampia kuluttajia.
Kun markkinakasvu jää vaatimattomaksi, kannattavuutta ja kilpailuetua haetaan toimialajärjestelyillä ja yrityskaupoilla.
VEIKKO NIITTYMAA
Rabobankin arvion mukaan maitomarkkinoiden kasvu hiipuu seuraavien viiden vuoden aikana teollisuusmaissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

