Suomen ”Ateena” survoo koulujaan giljotiiniin

Nyrölän koulu Jyväskylässä suljettiin 2010-luvun puolivälissä. Koulun oppilaiden vanhemmat Jarkko Koppeli, Susanna Kinnunen, Sari Koppeli ja Anne Huttunen vastustivat tuolloin lakkautusta. Kuva: Petteri Kivimäki

Uutiset|Yhteiskunta

14.9.202406:00

Kommentti

Jukka Koivula

Jyväskylässä on saatu tottua lähes jokasyksyisiin koulujen lakkauttamisiin. Useampana vuotena putkeen Jyväskylän kaupungin sivistystoimi on tullut ulos mojovien säästöesitysten kanssa, joissa aina uusia kouluja halutaan sulkea.

Suurin osa esitetyistä lakkauttamisista on myös toteutunut. Jotkut koulut ovat saaneet jatkoaikaa, kun esimerkiksi paikalliset yrittäjät vuosi sitten nousivat kapinaan.

Saalistuksen kohteena ovat olleet erityisesti pienet koulut, etenkin maaseudulla sijaitsevat. Nyt, kun ne on pääosin saatu hengettömiksi, survotaan giljotiiniin keskisuuria kaupunginosakouluja.

Koulujen lakkautukset ovat toki perusteltuja, jos oppilasmäärä vaipuu alas eikä tulevaisuuskaan näytä tuovan parannusta asiaan. Jyväskylän tapauksessa suurin osa viime vuosina lakkautetuista kouluista on kuitenkin ollut elinvoimaisia.

Vahvan koulutushistoriansa takia Jyväskylä kutsuu itseään mielellään Suomen Ateenaksi. Nimitys alkaa kuulostaa lähinnä ironialta, kun katsoo, mitä koulupuolella todella tapahtuu.

Jyväskylässä, kuten muuallakin Suomessa, talous on kuralla. Säästöjä täytyy etsiä. Herää kuitenkin kysymys, onko pienempien koulujen jatkuva trendinomainen sulkeminen ja oppilaiden keskittäminen suurkouluihin järkevä ensisijainen säästöjen kohde?

Monissa kaupunginosissa eletään hälytystilassa, koska lähikoulu on koko ajan liipaisimella. Jyväskylän sivistystoimen toiminta ja valtuuston päätökset sakkaavat aluekehitystä monilla kulmakunnilla, koska uhka keskeisten lähipalveluiden katoamisesta ei houkuttele uusia perheitä.

Suomessa uutisoidaan runsaasti kouluväkivallan lisääntymisestä ja oppimistulosten romahtamisesta. Vaikka koulujen mittakaavan mekaaninen kasvattaminen ei varmastikaan yksinään ongelmia selitä, täytyy sillä olla jotain vaikutusta asiaan.

Suomen jo edesmennyt maailman paras peruskoulu oli todellisuutta pienten ja keskisuurten koulujen oloissa. Nyt pienemmät koulut syödään ideologiselta vaikuttavan keskittämisen nimissä niin Jyväskylässä kuin pitkälti koko maassa.