Perustuslaki ei estä harvaan asuttujen alueiden verokokeiluja – verotusta ja opintolainaa voi leikata
Verohuojennuksia on vastustettu vetoamalla tasa-arvoisuuden rikkoutumiseen. Nyt verokokeiluja voidaan alkaa valmistella.
Veroetujen kokeilujen yksityiskohtia voi nyt alkaa valmistella. Alueet, joilla kokeilua voi toteuttaa on auki. Kuva: Rami MarjamäkiPerustuslaki ei estä harvaan asutun maaseudun verohuojennuksia, arvioi valtiosääntöasiantuntija Tuomas Ojanen.
Tieto tuntuu hyvältä kansanedustaja Hanna Huttusesta (kesk.).
Huttunen on harvaanasutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän (Hama) puheenjohtaja. Hama pyysi Ojaselta ennakkoarvion siitä, miten perustuslaki suhtautuu tukiin.
"Tämä mahdollistaa puhtaat paperit, että huojennuksia voi lähteä kokeilemaan. Tosi iso asia, että perustuslakia ei voi olla enää käyttää Norjan veromallin vastustamiseen."
Norjassa ihmisiä on houkuteltu muuttamaan pohjoiseen verohelpotuksilla. Samaa on pohdittu Suomessakin.
Ojasen tehtävänä oli selvittää, estääkö perustuslaki maalle töihin muuttavan huojennukset verotukseen tai opintolainaan sekä voiko valtion ja kuntien virkamiehille maksaa syrjäseutulisää.
Ojasen raportissa todetaan näin: "Lainsäätäjällä on laaja harkintavalta etenkin veroasioissa, kunhan henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät ole mielivaltaisia ja kohtuuttomia."
Se tarkoittaa, että harvaan asutun seudun verohuojennukset eivät estä tasavertaisuutta. Syrjäseutulisääkin voi maksaa.
"Opintolaina leikkautuisi 2 600 euroa vuodessa. Leikkaus olisi voimassa niin kauan, että laina on kokonaan pyyhkiytynyt pois", Huttunen täsmentää.
Harvaan asutulla maaseudulla toimivien uusien yritysten työnantajamaksut voi myös poistaa.
Ojanen esittää Hamalle, että toimenpiteet toteutettaisiin ensin määräaikaisina kokeiluina.
Arviota pyydettiin, koska verohuojennuksia on usein vastustettu epätasa-arvoisina perustuslain vastaisina.
"On ollut oletusarvo keskustelussa, että kokeiluja ei voi tehdä koska se rikkoisi ihmisten tasa-arvoista kohtelua."
Periaatteellinen muutos on siis suuri. Seuraavaksi Hama-ryhmä alkaa miettiä, miten käytännössä voisi edetä.
"Edellisen ryhmän raportti ja hallitusohjelma korona-ajan tuomilla muutoksilla ovat pohjana."
Huttusen mukaan viimeistään korona on alkanut toteuttaa Hama-ryhmän visiota koko suomen asuttamisesta ja elinvoimasta.
"Kokeilujen avulla ihmiset voisivat toteuttaa paremmin sitä, mitä jo nyt tehdään, eli lähdetään poispäin kasvukeskuksista ja muutetaan haja-asutusalueelle asumaan."
Ratkaista pitää esimerkiksi se, miten verotus kohtelee etätyöntekijää. Pitääkö työpaikan olla harvaan asutulla maaseudulla vai riittääkö jos työntekijä on?
Myös alueet, joilla kokeilua voi toteuttaa on auki. Pitääkö kunnan olla kokonaan harvaan asuttua maaseutua, vai voiko kokeilun kohdistaa kunnan harvaan asutun maaseudun osaan?
Verokokeilut eivät ole aivan uusi ajatus. Selvitystyön aloitti jo edellinen Hama-ryhmä. Nyt Huttusen ryhmä pääsee pohtimaan asiaa eteenpäin.
"Näen valoisana tulevaisuuden. Tälle on poliittista tukea. Olemme hallituksen asettama työryhmä ja kokeilut ovat tehtävän annossa."
Ryhmä käsittelee aihetta ensi viikon kokouksessa. Lopulta asia on hallituksen käsissä.
Ryhmä nimettiin lokakuussa ja budjetti on 12 miljoonaa budjetti kahdelle vuodelle.
Rahoista osa käytetään jo käynnistettäviin matkailuhankkeisiin. Niille on kolme teemaa, luonto-, ruoka- sekä kalastus ja metsästysmatkailu.
Lue myös:
Millaista on asua harvaan asutulla maaseudulla? Pelaa Hama-peliä ja löydä maalla asuva esikuvasi!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
