Toimittajalta Pelko Amerikan kaltereista paljasti kartellin

Helsingin käräjäoikeus ryhtyi

lokakuun lopulla käsittelemään Metsähallituksen

Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vaatimaa 160 miljoonan euron vahingonkorvausta. Sen verran Metsähallitus

laskee menettäneensä metsäyhtiöiden kartellin vuoksi

puunmyyntituloja vuosina 1997–2004.

Puukartelli oli aluksi kotimainen sivujuonne UPM:n maailmanlaajuisessa kartellitunnustuksessa. Vuoden 2004 tammikuun puolivälissä

yhtiö kertoi EU:n, Yhdysvaltain ja Kanadan viranomaisille, että se oli omissa

tutkimuksissaan löytänyt merkkejä kartelleista liki kaikissa tuotteissaan.

Ennen tunnustusta UPM:n hallitus oli seurannut kauhulla

Yhdysvaltain kilpailuviranomaisten epäilyjä UPM:n

Raflatacin ja paikallisten

tarrayhtiöiden mahdollisesta kartellista.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja, varatuomari, ministeri

Vesa Vainio oli hyvin selvillä Yhdysvalloissa uhkaavista

rangaistuksista. Hallituksen puheenjohtajaa saattoi odottaa 18 kuukauden ehdoton vankeus ja yhtiötä miljardin euron sakko.

Tuomiolle olisivat voineet joutua UPM:n hallituksen jäsenet, joihin kuuluivat Nokian ja Shellin puheenjohtaja Jorma

Ollila ja presidentti Martti

Ahtisaari.

UPM:n hallitus päätti, että on paras tunnustaa kaikki – ja vielä vaikka vähän enemmänkin – jos näin vältytään rangaistuksilta.

Pari viikkoa kansainvälisen kartellitunnustuksen jälkeen UPM:n toimitusjohtaja Juha

Niemelä joutui eroamaan. Niemelän lähtö yllätti, koska yhtiön avautuminen pysyi

kilpailuviranomaisten vaatimuksesta tuolloin vielä julkisuudelta salassa.

Vuoden 2004 toukokuussa tuli voimaan laki, joka vapautti

kartellin paljastaneen yhtiön rangaistuksista myös Suomessa. UPM tunnusti Kilpailuvirastolle heti 3. toukokuuta kilpailulain vastaisen toimintansa puukaupassa.

EU:n, Yhdysvaltain tai

Kanadan kilpailuviranomaiset

eivät löytäneet merkkejä UPM:n paljastamasta myyntikartellista koskien papereita ja muita metsäyhtiöiden tuotteita.

Sen sijaan Suomen Kilpailuvirasto löysi todisteet puukauppakartellista, ja markkinaoikeus tuomitsi vuonna 2009 Stora Ensolle 30 miljoonan ja Metsäliitolle 21 miljoonan

euron sakot.

Markkinaoikeus ei arvioinut,

kuinka paljon kartelli laski puun hintoja tai kuinka paljon

myyjät menettivät kartellin vuoksi tuloja. Se tehtävä on nyt Helsingin käräjäoikeudella.

Kartellit olivat Suomessa laillinen maan tapa EU-jäsenyyteen asti. Metsäyhtiöiden paperien myyntikartelli

Finnpap toimi vuodesta 1918 vuoteen 1996.

Metsäteollisuuden etujärjestö ja metsänomistajien MTK sopivat puun hinnoista vuoteen 1996 asti.

Lähikuukausina käräjäoikeudessa kuunnellaan asiantuntijoita puun hintakehityksestä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Yhtiöiden

entisiä metsäpäälliköitä ja aluejohtajia tentataan, mitä kukakin sanoi ja sopi koskien Metsähallituksen kauppoja.

Oikeudenkäynneille eri

oikeusasteissa ei näy loppua. Helsingin käräjäoikeudessa odottaa noin 1 700 yksityismetsänomistajien, kuntien ja kuntayhtymien korvauskannetta. Niiden käsittely alkaa, ellei korkein oikeus totea niitä vanhentuneiksi. KKO:n päätöstä odotellaan ennen joulua.

Avaa artikkelin PDF