Hiitolanjoen kosket vapaaksi vesivoimasta: Laatokan lohelle ja taimenelle aukeaa väylä Suomeen

Hiitolanjoen Lahnasenkosken vanhaa uomaa. Kuva: Etelä-Karjalan liitto

Suomen ja Venäjän rajalla, Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitseva Hiitolanjoki vapautuu pian vesivoiman tuotannosta uhanalaisten vaelluskalojen käyttöön. Tämän mahdollistaa joessa sijaitsevien Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitosten ja kiinteistöjen siirtyminen Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen.

Solmittavan kaupan myötä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö omistaa Ritakosken, Lahnasenkosken ja Kangaskosken voimalaitokset kiinteistöineen.

Voimalaitosten padot puretaan ja kosket ennallistamaan, jolloin Laatokan lohelle ja taimenelle muodostuu uutta lisääntymisalaa sekä avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille.

Ennallistamishankkeen odotetaan vakiinnuttavan luonnonvaraisen järvilohen paikan Suomen lajistossa sekä jopa kaksinkertaistamaan Hiitolanjoen lohikalatuotannon, joka nykyään tapahtuu lähes kokonaan joen Venäjän puoleisilla osilla.

Ennallistaminen nostaa Hiitolanjoen samalla kiinnostavaksi kalastus- ja luontomatkailukohteeksi.

”Koskien vapautus on merkittävä ennen kaikkea uhanalaisille vaelluskaloille, mutta myös Etelä-Karjalan elinvoimaisuudelle", arvioi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen.

Säätiö toteuttaa Hiitolanjoen koskien ennallistusprojektissa siten myös tehtäväänsä virkistysmahdollisuuksien kehittäjänä.

Myös Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen ennakoi patojen purkamisesta merkittävää piristysruisketta alueen matkailulle.

”Lohikannan vahvistuessa Hiitolanjoesta kehittyy Suomen merkittävin järvilohijoki. Tämä mahdollistaa korkeatasoisen ja vastuullisen kalastusmatkailun sekä muun virkistys- ja matkailutoiminnan kehittämisen."

Hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen taustalla on viranomaistahojen lisäksi lukuisa joukko säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä, joilla on riittänyt uskoa joen vapauttamiseen.

Sitova esisopimus Hiitolanjoen Voima Oy:n koko osakekannan omistavan Suomen Pienvoima Oy:n ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kesken allekirjoitettiin Lappeenrannassa 19. heinäkuuta.

Valtion osallistuminen hankkeeseen on osa Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin -kärkihankkeen vaelluskalatoimenpiteen loppuunsaattamista. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) varmisti hankkeelle kärkihankerahoituksen keväällä.

"Hiitolanjoki on erinomainen esimerkki kohteesta, jossa julkisella ja yksityisellä rahoituksella voidaan yhteistyössä ennallistaa kokonainen jokialue vaelluskaloille. Elinvoimaiset vaelluskalakannat tukevat myös alueen elinvoimaa”, ministeri Leppä toteaa. Hän vieraili Hiitolanjoella tiistaina 23. heinäkuuta.

Voimalaitospatojen purkuun ja koskien ennallistamiseen liittyvä suunnittelutyö ja luvitusprosessi käynnistetään ensi tilassa.

Patojen poistaminen aloitetaan suunnittelu- ja luvitustyön jälkeen alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta. Varsinaiset purkutyöt käynnistetään loppukesällä 2021, minkä jälkeen edetään ylävirtaan siten, että vuosittain työn alla on yksi koski. Lahnasenkosken pato puretaan ja koski ennallistetaan vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

Kangaskosken alapuolisen virta-alueen kunnostustyöt voidaan aloittaa jo tänä vuonna, joten lohikalojen poikastuotanto Suomen puolella saadaan nousuun välittömästi.