Sähkölaki eduskuntaan – yhtiöiden sallittu tuotto alenee 40 prosenttia

Osa verkkoyhtiöistä etenkin maaseudulla hidastaa säävarman verkon rakentamista vuoteen 2036 saakka, mikä vähentää investointeja. Kun sallittua tuottoa pudotetaan, yhtiöiden tuotto ja voitto pienenee. Siirtohintojen pitäisi alkaa alentua, mutta osalla yhtiöitä vasta 2030-luvulla. Korvaukset sähkökatkoista nousevat. Pielavedellä kaapelia vedettiin vuonna 2017. Kuva: Pentti Vänskä

Torstaina eduskunnalle annettu sähkömarkkinalaki alentaa verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa ensi vuonna 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Yhtiöiden ensi vuonna siirroista keräämät maksut vähentyvät 30 prosenttia eli 350 miljoonaa euroa.

Vuosia käsittelyssä olleessa sähkömarkkinalaissa painopiste on nyt siirretty korkeiden siirtohintojen hillitsemiseen, kun viime vuosina on painotettu sähkövarmuutta.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) arvioi, että verkkoyhtiöiden sallittu tuottoaste laskee kaikkien aikojen alimmalle tasolle eli noin neljään prosenttiin vuonna 2022. Viime vuonna prosentti oli 5,73.

Tuottoasteen määrittelee Energiavirasto, joka palaa käyttämään ajantasaista korkoa nykyisen korkean koron sijaan.

Siirtomaksujen vuotuista korotuskattoa aiotaan laskea 15 prosentista 8 prosenttiin.

"Olen tähän lakiesitykseen ihan tyytyväinen, aiempi lakiluonnos oli liian kevyt. Tärkeintä on, että siirtomaksut alkavat alentua", Lintilä sanoo.

Maksut alentuvat kuitenkin ensi vuonna vasta muutamalla kaupunkiyhtiöllä. Kolmasosa kaikkiaan 77 yhtiöstä alentaa maksujaan vasta vuodesta 2028 lähtien ja viimeinen kolmannes 2030-luvulla. Näillä yhtiöillä on alijäämää eli ne eivät ole tähän mennessä hinnoitelleet verkonrakentamiskustannuksiaan täysimääräisesti siirtomaksuissa.

Kaikki yhtiöt eivät välttämättä nosta siirtomaksuja koskaan niin paljon kuin olisi mahdollista.

"Olisi ollut hyvä saada aikaan alueellisia toimia, mutta kaikkia yrityksiä pitää Suomessa kohdella samalla tavalla. Nyt väkirikkailla alueilla siirtohinnat ovat alemmat", Lintilä pohtii.

Säävarman verkon takarajaa siirretään 8 vuotta vuoteen 2036 osalle siirtoyhtiöistä, jonka vuoksi niiden vuosittainen investointitarve alenee.

Sähköverkon rakentamisen yksikkömaksut ja verkon pääoma pienentyy työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) arvion mukaan 15 prosenttia. Arvio on ministeriön mukaan varovainen, monet laitteet ovat halventuneet jopa puolet aiemmasta.

Sähköverkkoyhtiöt arvostelevat etenkin sitä, että Energiavirasto pudottaa tuottoastetta kesken vuosien 2020–2024 valvontakauden, mikä tekee toiminnan suunnittelun hankalaksi. Yhtiöt arvioivat tuottonsa alentuvan 20–30 prosenttia ja investointeja vähennetään. Lintilä uskoo kuitenkin, että monopoliasemassa olevat yhtiöt pärjäävät jatkossakin.

Osa verkkoyhtiöistä on kuntien omistamia ja ne ovat maksaneet osinkoina piiloveroa kunnille. Nyt kuntien sähköverkoista saamat tulot vähenevät 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä aiheuttaa monessa kunnassa päänvaivaa tulojen pudotessa.

Yhtiöt ovat viime vuosina pystyneet Lintilän mukaan yli-investoimaan, mitä Energiavirasto alkaa valvoa entistä tiukemmin. Verkot on rakennettava kustannustehokkaasti ja vertailtava maakaapelointia ilmajohtoihin.

Kiinteistöt saavat rakentaa omia linjoja kiinteistörajan yli ilman verkkoyhtiön lupaa eli vaikka aurinkopaneelin tai hakegeneraattorin sähkön voi myydä naapurille.

"Tärkeää on, että kansallisen ja EU-lainsäädännön vaatimukset täyttyvät eli laki on vahvalla oikeudellisella pohjalla", Lintilä painottaa. Hänen mukaansa esimerkiksi eduskunnalle jätetty kansalaisaloitteen ja kokoomuksen aloitteen mukainen laki tulisi viedä EU:n käsittelyyn ja sen mahdollinen hyväksyminen kestäisi vuosikausia.

TEM asettaa akateemisen työryhmän arvioimaan siirron laskentamenetelmiä vuonna 2024 alkavaa valvontakautta koskien. Jäseniksi on kutsuttu professorit Mikael Collan ja Pertti Järventausta, oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta sekä mahdollisesti professori Matti Liski. Puheenjohtajana toimii TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen, mutta hän ei puutu lausunnon sisältöön.

Ulkomaisten eläkeyhtiöiden omistamia siirtoyhtiöitä, esimerkiksi Eleniaa ja Carunaa, on arvosteltu verotettavan tulon siirtämisestä ulkomaille korkeina sisäisen lainan korkoina. Hallitus kertoo arvioivansa syksyn 2021 budjettiriiheen mennessä, miten korkovähennysrajoitusta voidaan uudistaa, jotta siirrot voitaisiin estää nykyistä tehokkaammin. Samalla suomalaisten yritysten investointien korkovähennysoikeus tulee turvata.

Uudistukset tulevat voimaan vuoden 2022 alusta alkaen.