MT-gallup: Suomalaiset kannattavat naisten asevelvollisuutta – Pääesikunta pitää mahdollisena, että sille tulee vielä tulevaisuudessa tarvetta

Säkylässä toimivassa Porin prikaatissa aloitti tänä vuonna alokkaansa runsaat 80 naista, ja heidän oli mahdollisuus majoittua myös yhteistupiin. Kuva on otettu Säkylässä vuonna 2017. Kuva: Jaana Kankaanpää

MT-kysely osoittaa, että enemmistö on naisten asepalveluksen kannalla. Gallupin tarkka muotoilu oli "Tulisiko Suomen asevelvollisuus laajentaa koskemaan myös naisia"?

Kyllä vastasi 40,8 prosenttia, ja kielteisellä kannalla oli 37,5 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa kantaansa. Vaikka ero kannattajien ja vastustajien välillä on pieni, asennemuutos on ollut radikaali ja nopea.

Joulukuussa 2021, eli vain kolmisen kuukautta sitten asiaa kysyi suomalaisilta valtioneuvoston alainen maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta. Silloin naisten asevelvollisuutta kutsuntajärjestelmän kautta kannatti vain 14 prosenttia suomalaisista, naisista 7 ja miehistä 21 prosenttia.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti asenteet myös naisten asepalvelukseen, mutta tarvitsemmeko sitä? Monissa maissa vapaaehtoinen asepalvelus on naisille jo mahdollinen – kuten Suomessa vuodesta 1995 alkaen – mutta ani harvassa maassa pakollinen Israelin tapaan ja sielläkin poikkeuksin.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja, eversti Jukka Nurmi Pääesikunnasta on osallistunut työryhmään, jossa on selvitetty ja pohdittu naisten asevelvollisuutta.

"Operatiivista tarvetta sellaiseen ei ole. Sodan ajan armeijan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja riittävää reserviä kyetään pitämään yllä miesten asevelvollisuuden ja naisten vapaaehtoisten asepalveluksen avulla."

Hän arvelee asian nousevan poliitikkojen päätettäväksi vasta siinä vaiheessa, jos miesten määrä ikäluokasta kävisi liian pieneksi.

Jonkinlaista vajetta on jo kiikarissa. Ikäluokat pienenevät syntyvyyden laskun vuoksi, ja lisäksi vain 65 prosenttia ikäluokan miehistä suorittaa asepalveluksen loppuun. Niistä, jota eivät, noin 6 prosenttia valitsee siviilipalveluksen ja lopuista puolet tipahtaa pois kutsunnoissa eri syistä, puolet taas kesken varusmiespalveluksen.

Nurmi näkee naisten vapaaehtoisen asepalveluksen korvaavan armeijan käyvien miesten vähenemistä hyvin. Reservissämme on nyt 11 200 asepalveluksen käynyttä naista, jotka Nurmen mukaan ovat lähes poikkeuksetta erinomaisesti motivoituneita ja kyvykkäitä mihin tahansa tarjolla olevista 600 tehtävästä.

"Naisten fyysisten ominaisuuksien erot miehiin nähden saattavat aiheuttaa rajoitteita tiettyihin tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi fyysisesti erittäin vaativat laskuvarjojääkärin ja taistelusukeltajan tehtävät."

Palveluksen jälkeen asepalveluksen suorittaneet naiset sijoitetaan sodan ajan joukkoihin samaan tapaan kuin miehetkin.

Naisten asevelvollisuus aiheuttaisi käytännössä monenlaista pohdittavaa. Ensinnäkin resurssit eivät riittäisi, jos koulutettavien määrä kaksinkertaistuisi.

"Pitäisi lisätä varuskuntia ja henkilökuntaa, mikä tietysti myös maksaisi."

Naisten asevelvollisuutta kannatetaan selkeästi sosiaalidemokraattien mutta vielä enemmän vihreiden äänestäjien keskuudessa. Sitä voi pitää jonkinlaisena yllätyksenä, vaikka puolueen sijaistava puheenjohtaja, kansanedustaja Iiris Suomela ei näe asiaa niin.

"Vain yhdelle sukupuolelle suunnattu asevelvollisuus on yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista. Yhä useampi nainen tahtoo suorittaa asepalveluksen. Kaikkia koskevat kutsunnat korostaisivat yhdenvertaisuutta."

Hän lisää, että koulutettavien määrä voisi olla nykyistä luokkaa. Malli voisi kuitenkin olla valikoivampi: koulutettavat valittaisiin suuremmasta joukosta, mikä takaisi paremman motivaation ja vähentäisi palveluksen keskeyttävien määrää.

Tähän suuntaan ollaan jo menossa. Vuonna 2024 yhdistetään ensi kertaa asepalvelukseen haluavien naisten valintatilaisuus miesten kutsuntoihin koeluonteisesti joissain paikoin.

Pohdinnassa on myös yhteinen kutsunta- tai informaatiopäivä koko ikäluokalle, jossa jaetaan tietoa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta ja asepalveluksesta. Tämä tapahtuisi todennäköisesti toisen asteen oppilaitoksissa.

Iiris Suomelan näkemys on varsin yhteneväinen.

"Osa ikäluokasta voisi ehkä tulevaisuudessa suorittaa vaikkapa lyhyen maanpuolustuskurssin ja sen lisäksi säilyttäisimme nykyiset palvelusajat varsinaisessa asepalveluksessa."

Lopuksi on vielä yksi asia, jonka hän korjaisi.

"Asepalveluksen suorittavien päivärahat ovat jääneet jälkeen, ja niitä pitää korottaa vastaamaan paremmin nykyistä kustannustasoa. Samoin sotilasavustuksen tulorajoja sopii miettiä, osahan tahtoo jatkaa vaikkapa yrittäjyyttä palveluksen aikana."

Tiedot selviävät Kantar TNS Agrin tekemästä kyselytutkimuksesta 11.–16. maaliskuuta. Siihen vastasi 1 059 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.