Ukrainaa tukevassa USA:n ja EU:n yhteisrintamassa yhä enemmän säröjä − yksi taho kantaa niistä päävastuun
Aseapua koordinovan Ramstein-ryhmän kokouksen tulokset jäivät laihoiksi.
Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin pyrki perjantaina Saksan Ramsteinissa vakuuttamaan ukrainalaiselle virkaveljelleen Oleksi Reznikoville, että Washington uskoo edelleen Ukrainan kykyyn torjua Venäjän hyökkäys. Kuva: Matthias Schrader / LehtikuvaMünchen23.4.202306:00
Asetelma Ukrainan sotatantereella on asiantuntijoiden mukaan periaatteessa yksinkertainen.
Ukrainan pitäisi päästä käynnistämään läpimurtoja tuottava keväthyökkäys nopeasti, koska se ei kestä pitkää ja kuluttavaa viivytysotaa. Venäjä puolestaan käytännössä käy jo sitä ja pyrkii näin suurempien asevoimiensa avulla näivettämään Ukrainan.
Jos Ukraina ei saa länneltä riittävästi ammuksia eikä uusia ilmapuolustusjärjestelmiä ja samaan aikaan sen miesvahvuus hupenee, tulevaisuus näyttää synkältä.
Yhdysvaltain johtama Ukrainan aseapua koordinoiva ryhmä kokoontui perjantaina Saksan Ramsteiniin pohtimaan, millä keinoilla Ukrainan iskukyky varmistetaan. Kokous ei tuottanut suuria läpimurtoja, vaikka juuri niitä Ukraina kipeästi tarvitsee.
Yhdysvaltain asevoimien komentajan Mark Milleyn mukaan painopiste on nyt Ukrainan maasta toimivan ilmapuolustuksen vahvistamisessa. Mitään konkreettisia lupauksia F-16 hävittäjien toimittamisesta ei herunut.
Viidenkymmenen maan Ramstein-ryhmässä ollaan periaatteessa hyvin yksimielisiä siitä, että Ukraina tarvitsee kipeästi aseellista tukea ja että työtä sen toimittamiseksi on tehtävä entistä ankarammin.
Rintamassa on kuitenkin yhä enemmän myös säröjä. Suurimman vastuun niistä kantaa kansainvälisten tarkkailijoiden mielestä Ranska ja strategisesti autonomisemman Euroopan keulakuvaksi pyrkivä presidetti Emmanuel Macron.
EU-maat lupasivat maaliskuun lopussa toimittaa Ukrainalle miljoona tykin ammusta vuoden loppuun mennessä. Macron ajoi päätöstä tehtäessä enemmän Ranskan teollisuuden kuin Ukrainan etua. Hän vaati, että ammukset hankitaan EU-maista.
Nyt näyttää siltä, että sovittua määrää ei saada Macronin ”Eurooppa ensin” -ajattelun vuoksi kasaan. Puolan hallituksen mielestä ammuksia pitäisi hankkia myös esimerkiksi Etelä-Koreasta.
Ranskan presidentti aiheuttaa hämmennystä myös Kiina-politiikallaan.
Macron matkusti huhtikuun alussa Pekingiin ja antoi ymmärtää, että hän pystyy taivuttamaan Kiinan kommunistijohtaja Xi Jinpingin luopumaan Ukrainaan hyökänneen Venäjän tukemisesta. Tulokset jäivät laihoiksi.
EU-maiden keskuudessa herätti närää se, että tiukan kovistelun sijaan Macron on lähtenyt Kiinan johdon kanssa selvittämään mahdollisuuksia käynnistää Venäjän ja Ukrainan väliset rauhanneuvottelut. Tämä siirto tulehduttaa erityisesti Itä-Euroopan jäsenmaiden ja Ranskan välejä.
Saksassa Ranskan Kiina-sooloilu on kärjistänyt liittokansleri Olaf Scholzin hallituksen sisäisiä ongelmia. Scholz itse myötäilee Macronia. Vihreitä edustava ulkoministeri Annalena Baerbock puolestaan on hyvin kriittinen eikä kainostele kertoa sitä.
Sekä yhdysvaltalaiset että eurooppalaiset diplomaatit pitävät Macronin raskaimpana virheenä näkemyksiä, joita hän esitti Taiwanin kytevästä konfliktista Kiinan vierailunsa yhteydessä.
Paluumatkalla lentokoneessa antamassaan haastattelussa Ranskan presidentti korosti, ettei Euroopan pidä peesata Yhdysvaltain tiukkaa linjaa. Hänen mielestään on olemassa ”suuri riski”, että Eurooppa tulee ”vedetyksi mukaan kriiseihin, jotka eivät kuulu sille” ja jotka estävät strategisen autonomian vahvistamisen.
Näillä sanakäänteillä Macron rikkoi arvokasta posliinia Yhdysvaltain ja Euroopan suhteissa. Säröt ovat kriittisiä, koska presidentinvaaleihin valmistautuvassa USA:ssa suhtaudutaan yhä varauksellisemmin miljardeja nieleviin Ukraina-tukiin.
Macron ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden yrittivät muutama päivä sitten tasoitella ryppyjä puhelinkeskustelussa. Pariisin ja Washingtonin erilaiset tulkinnat puhelun sisällöstä viittavat siihen, ettei liennytys onnistunut toivotulla tavalla.
Osa Ukrainaa tukevan rintaman haasteista menee myös Yhdysvaltain piikkiin. Muutama viikko sitten julkisuuteen vuotaneet USA:n puolustusministeriön salaiset asiakirjat paljastavat, että Washingtonin usko Ukrainan puolustuskykyyn hiipuu.
Asiakirjoja siteeranneen Washington Post -lehden mukaan Yhdysvalloissa epäillään, että keväthyökkäys ei tuota toivottuja tuloksia, koska Ukraina ei pysty kasaamaan riittäävää miesvahvuutta eikä ammus- ja asearsenaalia.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg heitti soppaan oman kitkerän lisämausteensa Kiovan vierailullaan. Hän liputti voimakkaasti Ukrainan Nato-jäsenyyden puolesta.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius ampui ajatuksen alas jo ennen Ramsteinin kokousta. Hän korosti television keskusteluohjelmassa, ettei Ukrainalle ole luvassa nopeaa tietä Natoon eikä Euroopan unioniin. Stoltenberg joutui pehmentelemään lausuntojaan Ramsteinissa.
Suurin kärsijä tässä kaikessa on Venäjän hyökkäystä edelleen urheasti torjuva ja mahdollisimman vahvaa asemaa mahdollisissa rauhanneuvotteluissa tavoitteleva Ukraina.
Vaikka Venäjä pitkässä juoksussa on aloittamansa järjettömän sodan suuri häviäjä, lännen rivien rakoilu on presidentti Vladimir Putinille pistevoitto Ukrainaa ja sen tukijoita kuluttavassa viivytyssodassa.
Tapio Nurminen on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja asemapaikkanaan München.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
