Sähkön hintalaukka ajaa yrityksiä vaikeuksiin – hallituspuolueet ovat eri linjoilla yritysten ja maatalouden tukemisesta: ”Emme voi kompensoida kaikkia menetyksiä”
Saksan 200 miljardin euron tukipaketti lietsoo inflaatiota Euroopassa, vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoo. ”Suomalainen ruuantuotanto pitää turvata kaikissa oloissa”, keskustan Eeva Kalli vaatii.
MT kysyi puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta tai varapuheenjohtajilta, tarvitsevatko maatalous ja yritykset tukea sähkön hinnan noustessa. Kuva: Sanne KatainenSähkön hinnannousu ajaa yrityksiä vaikeuksiin.
MT kysyi puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta tai varapuheenjohtajilta maatalouden ja yritysten tukemisesta sähkön hinnan noustessa.
Yritysten tilanteesta nousevien sähkölaskujen aikana on syytä kantaa huolta ja on tärkeää tehdä toimia sähkön hinnan laskemiseksi, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Kim Berg.
”Korkeaan sähkön hintaan on puututtava rivakasti EU-tason toimilla.”
Lisäksi on pyrittävä hallitsemaan sähkön hintahuippuja. ”Tämän vuoksi kysyntäjousto, eli tuotannon ja siitä johtuvan sähkönkulutuksen siirtäminen halvemman sähkön aikaan, on erityisen tärkeä keino yritysten sähkölaskujen hillinnässä. Nyt tarvitaan pikaisesti keinoja, joilla kysyntäjoustoa voidaan yrityksissä edistää. Näiden valmistelulla on jo kiire.”
”Nyt tarvitaan pikaisesti keinoja, joilla kysyntäjoustoa voidaan yrityksissä edistää. Näiden valmistelulla on jo kiire.” Kim Berg
Bergin mukaan maataloutta on jo tuettu hallituksen päätöksillä.
”Maatalouden tuotantorakennusten vuoden 2022 kiinteistöveroa on alennettu enintään 35 000 eurolla osana hallituksen helmikuussa linjaamia määräaikaisia täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen nousuun.”
Hallituksen on oltava valmis tukemaan sähkön hinnan noususta kärsivää maataloutta, jos huoltovarmuus ja ruokaturva sitä vaativat, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli.
”Jos suomalaisten ruokaturva ja huoltovarmuuden turvaaminen edellyttävät maatalouden nousseiden kustannusten kompensoimista, mielestäni hallituksella on oltava valmius tulla vastaan”, Kalli sanoo.
”Suomalainen ruuantuotanto pitää turvata kaikissa oloissa.”
”On paljon yrityksiä, joiden on mahdollista siirtää kohonneet kustannukset hintoihin, toisin kuin ruuantuottajilla.” Eeva Kalli
Tuottajat eivät ole pitkään aikaan saaneet tuotteistaan kohtuullista hintaa markkinoilta, Kalli muistuttaa. Lannoitteiden ja energian kustannusnousu lisäsi taakkaa entisestään, joten huoltovarmuuspaketti oli keväällä välttämätön tehdä.
”Nyt olemme tilanteessa, jossa sähkön hinta asettaa jälleen lisäpaineita.”
Muiden yritysten osalta tilannetta on Kallin mukaan syytä seurata.
”Tässä vaiheessa ei ole syytä lähteä laajoihin, kaikkia yrityksiä koskettaviin tukiin. On paljon yrityksiä, joiden on mahdollista siirtää kohonneet kustannukset hintoihin, toisin kuin ruuantuottajilla.”
Sähkön hinnannousua kompensoivaa tukea on mietittävä suhteessa huoltovarmuuteen, sanoo vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.
”Reunaehtona on, että huoltovarmuus ei saa vaarantua. Se on tärkeää.”
Harjanteen mukaan tilannetta pitää seurata ja katsoa, minkälaiset toimet ovat tarpeen.
”On hyvä huomata, että kaikki maataloustuotanto ja elintarviketeollisuus ei välttämättä ole huoltovarmuudelle kriittistä tai kärsi tästä samalla tavalla.”
Harjanne sanoo, että vakava kriisi koettelee melkein kaikkia aloja. ”Emme voi kompensoida kaikkia menetyksiä.”
”Tilanne ei ole ihan symmetrinen suhteessa koronaan.” Atte Harjanne
Korona-aikana yrityksiä tuettiin vastauksena valtion omiin rajoitustoimiin. Nyt käsillä on ulkopuolinen energiakriisi ja -shokki. ”Tilanne ei ole ihan symmetrinen suhteessa koronaan.”
Harjanteen mukaan on tärkeää puuttua sähkön hintaan sähköä säästämällä ja huipputuntien kulutusta tasaamalla kysyntäjoustoilla. Siitä hyötyvät sekä yritykset että kotitaloudet, joten kaikki tarvitaan mukaan.
”On tärkeää, että siihen on kannustimet kautta linjan ja ettei tehdä tukia, jotka ovat tavoitetta vastaan.”
”Oletan, että hallituksessa tartutaan asiaan.” Anders Adlercreutz
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz kertoo, että eduskuntaryhmä on keskustellut sisäisesti yritysten ja maatalouden tukemisesta sähkön hintojen noustua.
”Ongelma on ilmeinen. 70 prosenttia tomaatinviljelijöistä ei aio kasvattaa tomaattia talvella”, Adlercreutz sanoi maanantaina.
RKP pohtii parhaillaan konkreettisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi, Adlercreutz kertoi tiistaina.
”Keinovalikoimasta pitää keskustella. Oletan, että hallituksessa tartutaan asiaan.”
Vakava yleiskuva on selvä, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo.
Valtion pitää käydä läpi, miten auttaa yrityksiä ja maataloutta sähkön hinnan noustessa.
”Olemme odottavalla kannalla, yksityiskohdista ei ole tietoa. Keskusteluja on käyty alustavasti eduskuntaryhmässä ja ministeriryhmässä. Mittaluokka ja kohdennukset eivät ole tiedossa.”
”Jos ja kun tukia tulee, periaatteiden pitää olla samat kuin koronatuissa: työn säilyminen Suomessa ja maatalouden huoltovarmuus.”
”Omavastuut pitää olla myös liiketoiminnan puolella.” Jussi Saramo
Saramon mukaan tukijärjestelmä pitää miettiä siten, että sähköä ei käytetä yhtään enempää kuin on pakko.
Kotitalouksilla on omavastuu sähkön hinnan noustessa. ”Omavastuut pitää olla myös liiketoiminnan puolella.”
Sähkömarkkinan normalisointi on ykkösasia, sanoo oppositiopuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän 3. varapuheenjohtaja Pia Kauma.
Sähkön kattohinnan asettaminen sekä sähkön ja kaasun hinnan irrottaminen toisistaan ovat keskeisiä keinoja.
”EU-maat ovat löytäneet yhteisymmärryksen vain sähkön kulutuksen hillitsemisestä.”
Maatalousyrityksille olisi tärkeää, että tuet maksetaan ajallaan. Jos yritys vajoaa kassakriisiin, sitä on vaikea sieltä nostaa, Kauma sanoo.
Maatilayrityksille kannattaisi jatkaa esimerkiksi polttoaineen energiaveron tuplapalautusta. Lisäksi Kaumasta kannattaisi selvittää, mitkä yritykset eivät ole vielä alimmassa sähköveroluokassa.
”Jos tulee oikein kylmä talvi, tukia pitää pohtia uudelleen.”
”Jos meiltä loppuu maatalous, loppuu ruokakin Suomesta.”
”Jos tulee oikein kylmä talvi, tukia pitää pohtia uudelleen.” Pia Kauma
Saksa julkisti lokakuun alussa 200 miljardin euron kansallisen energiatukipaketin, jonka on määrä helpottaa sähkön ja kaasun hinnan noususta kärsivien yritysten ja kotitalouksien rahahuolia.
Saksan energiatukipaketti on markkinahäiriötilanne, sanoo oppositiopuolue perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
Suomen pitäisi pystyä vastaamaan siihen, että Keski-Euroopassa tuetaan omaa yritystoimintaa. ”Kilpailukyvystä huolehtimisen pitää olla ykkösasia.”
Saksan tukipaketti herättää kysymyksiä kilpailuneutraliteetin näkökulmasta ja luo paineita muille maille, Adlercreutz sanoo.
”Jollain tavalla tilanteeseen on reagoitava.”
Saksan tukipaketti lietsoo inflaatiota Euroopassa, Saramo sanoo.
”Saksa on yleensä vaatinut koordinaatiota EU-maiden kesken. Nyt kun se on itse pulassa, se toimii näin.”
Pienet ja keskisuuret yritykset voivat Tavion mukaan kärsiä sähkön hinnan noususta.
”Olemme esittäneet kotitalouksille suoraa sähkötukea. Yritysten näkökulmasta kokonaiseurot ratkaisevat”, Tavio sanoo ja viittaa tuotantopanosten kallistumiseen.
Tavion mukaan perussuomalaisten lähtökohtana on, että jos lisää rahaa halutaan antaa jonnekin, pitää vastapainoksi löytää säästökohde.
”Yritystukia ei voi ampua suurella tykillä kaikille.”
”Yritystukia ei voi ampua suurella tykillä kaikille.” Ville Tavio
Maatalouden kriisiin tulee vastata valtiollisin toimin, vaatii Tavio. ”Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa päästää maatiloja nurin, se on omavaraisuus- ja huoltovarmuuskysymys.”
Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi maatalousrakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta, koroton maksuaika arvonlisäverolle maatalousyrittäjille ja elintarvikelain muuttaminen niin, että tuottajan osuus tuotantoketjussa olisi nykyistä isompi, Tavio kertoo perussuomalaisten esittämistä toimista.
”Vaihtoehtoja maatalouden tukemiseen on, mutta pääasia on saada tukea hyvin liikenteeseen ja kohdennettua.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
