Minkkitarhoilta ei syynätä enää koronavirusta ellei selkeää epäilyä koronatartunnasta ole

Kuva: Johannes Tervo

Turkistarhojen ei tarvitse enää huhtikuun alun jälkeen lähettää itsestään tai huonokuntoisina kuolleita minkkejä, muita näätäeläimiä tai supikoiria säännöllisesti Ruokaviraston laboratorioon tutkittavaksi koronaviruksen varalta.

Seuranta kohdistuu jatkossa tarhoihin, joissa eläinten kuolleisuus on tavanomaisesta korkeampi tai joiden eläimillä on sairauden oireita. Lisäksi turkiseläinten nahkontakautena toteutetaan tehostettu, kaikkia tarhoja koskeva koronavirusseuranta.

Joulukuussa 2020 käynnistyneen turkistarhojen koronavirusseurannan aikana 231 tarhaa on lähettänyt Ruokavirastoon yhteensä yli 20 000 näytettä tutkittavaksi.

Suomen turkistarhoilla ei ole todettu yhtään koronatartuntaa seurantanäytteiden tai kunnaneläinlääkäreiden ottamien epäilynäytteiden tutkimuksissa.

Uusi käytäntö perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) 27. helmikuuta julkaisemiin suosituksiin.

Aiempaan tapaan kunnaneläinlääkäri ottaa jatkossa tarhan eläimistä näytteitä koronavirustutkimuksiin, jos tarhalla epäillään koronatartuntaa esimerkiksi sen vuoksi, että tarhan työntekijällä on todettu koronavirustartunta.

Euroopan unionin jäsenmaat voivat päättää kansallisesti, miten turkiseläinten koronavirusseuranta jatkossa toteutetaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Turkiseläimet saavat koronavirustartunnan ihmisiltä, joten on erityisen tärkeää, etteivät turkistarhan työntekijät työskentele sairaina tai oireisina tarhoilla.

Jos turkistarhan eläimissä todetaan koronavirus, aluehallintovirasto määrää tarhalle rajoituksia taudin leviämisen estämiseksi. Rajoitukset ovat voimassa niin pitkään, kun tarhan eläimissä todetaan tartuntaa.

Ruokavirasto voi määrätä tarhan eläimet lopetettaviksi, jos niissä todetaan koronaviruksen muunnos, joka arvioidaan väestölle vaaralliseksi.