Tätä ne syyssateet tekevät – Pohjanmaan joet virtaavat tulvalukemissa, Raahessa jo talojen vaaraksi asti

Lapuanjoen Liinamaassa vesi on noussut alavimmille pelloille ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä vähän keskiviikon aikana. Kuvassa tulvatilanne paikalta viime helmikuussa. Kuva: Antti Kantola

Länsirannikon jokivesistöjen pinnat ovat nousseet nopeasti viikonvaihteessa alkaneiden sateiden vuoksi. Nousu on suurinta erityisesti Vaasan seudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Perämeren alueella.

Pattijoella Jokilaaksojen pelastuslaitos hälytettiin eilen tarkastamaan Raahen Jokelantiellä vedennousun uhkaamaa rakennusta, uutisoi Yle.

Kiinteistön omistaja oli tehnyt tulvasuojauksen, joten rakennusten kastumisvaaraa ei toistaiseksi ole.

Pattijoen vedenpinta noussee vielä entisestään lähipäivinä, arvioi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.

Jokien nousu on suurinta erityisesti Vaasan seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jokien pinnat ovat jo ennestään ajankohdan keskimääräistä korkeammalla viime viikon sateiden jäljiltä, joten vesi voi paikoin nousta korkealle.

Närpiönjoen Allmänningforsen, Maalahdenjoen Köpingsbro ja Teuvanjoen Puskamarkki voivat ennusteiden mukaan nousta tulvalukemiin.

Närpiönjoen virtaama nousi tasolle 110 kuutiota sekunnissa, kun keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Närpiönjoella on 90 kuutiota sekunnissa.

Maalahdenjoen virtaama nousi tasolle 45, kun keskimääräinen vuosittainen huippuvirtaama Maalahdenjoella on 40 kuutiota sekunnissa.

Lapväärtinjoen virtaama nousi tasolle 95 ja Laihianjoen virtaama tasolle 30 kuutiota sekunnissa.

Nämä ovat lähellä keskimääräisiä vuosittaisia huippuvirtaamia kyseisillä joilla.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kuivan kesän ja syksyn jäljiltä matalalla olleet järvet ja tekojärvet nousevat sateiden seurauksena viimein ajankohdan tavanomaisille tasolle ja osin korkeammallekin.

Lapuanjoella Hirvijärven tekojärven ja Perhonjoella Patanan tekojärven pinnat ovat nousseet ajankohdan tavanomaisille tasoille.

Kalajärven tekojärven, Lappajärven ja Kuortaneenjärven pinnat ovat jo jonkin verran ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä, kertoo Etelä-Pohjanmaan ely-keskus.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Viime päivien sade on tullut osittain lumena eikä siksi ole vielä nostanut vedenpintoja.

Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat noin 50–70 senttiä mediaanitasoa korkeammalla ja ne jatkavat nousuaan marraskuulle asti.

Kostonjärven juoksutus on noin 16 ja Irnijärven noin 20 kuutiota sekunnissa, Suomen ympäristökeskus (Syke) tiedottaa.

Siikajoella vedenkorkeus on noussut tulvarajalle, mutta vedenkorkeuden nousu on nyt tasaantumassa. Kiiminkijoen vedenkorkeus on noussut jo viime kevään tulvahuipun tasolle ja vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä noin 10–20 senttiä keskiviikon aikana.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Kainuussa monet luonnontilaiset järvet pysyvät keskimääräistä korkeammalla koko loppusyksyn ajan.

Järvi-Suomen suuret järvet ovat ajankohdan tavanomaisella tai vähän sitä alemmalla tasolla.

Sateet ovat olleet runsaita Tornionjokilaaksossa, missä säännöstelemättömien järvien pinnat ovat korkealla.

Aiheesta lisää: Vesistömallijärjestelmä: Vedenkorkeus-, virtaama- ja tulvavaroitukset