
Yli sadan turverekan karavaani matelee vapunaattona eduskuntatalon eteen: "Moni yrittäjä on kertonut, että tämä marssi jää viimeiseksi keikaksi – emme silti luovuta"
Helsinki kokee ensimmäistä kertaa rekkahenkisen vapun, kun turvealan kampanja vetoaa elinkeinonsa puolesta.
Turvemiehet Markus Mantela, Antti Alakotila, Jouko Pahkakangas ja Miika Mantela antavat ennakkomakua Helsingissä vapunaattona nähtävistä kylkiteksteistä. Tällä kertaa pääkaupunkiin saapuvien yhdistelmien lavoilla ei ole vielä turvetta. Kuva: Johannes Tervo
Antti Mäkirintala (vas.) ja Valtteri Mantela pesivät alkuviikosta rekan perävaunuja perjantain mielenosoitusta varten. Kuva: Johannes TervoRekkamarssi turvetuotannon säilyttämisen puolesta tuo eduskuntatalon liepeille ennakkotiedon mukaan perjantaiksi yli sata turverekkayhdistelmää, joista pääosa on täysperävaunullisia.
Osallistujia on ympäri maata, ja kaukaisin tulija on 800 kilometrin päästä Lapista.
Tämä merkitsee massiivista, kilometrien pituista aamuruuhkaa Mannerheimintielle. Rekat tekevät muutaman kierroksen Arkadiankadun kautta ennen poistumista keskustasta.
Poliisi vastaa liikenteen ohjauksesta ja ensisijaisesti myös tapahtuman turvallisuusjärjestelyistä, sanovat marssin puuhamiehet, turvealan yrittäjät Antti Alakotila, Markus ja Miika Mantela sekä Jouko Pahkakangas. Lisäksi lupa on saatu Helsingin kaupungilta.
Aamulla puoli yhdeksän rekkalähetystö luovuttaa terveisensä kansanedustajille eduskuntatalon edustalla. Paikalle on kutsuttu edustaja kaikista puolueryhmistä, joista osalta on jo saatu lupaus tulla paikalle.
"Toivomme positiivista vastaanottoa ja keskustelua aiheesta hyvässä hengessä. Tämä ei ole mitenkään poliittinen vetoomus", sanoo Antti Alakotila.
Markus Mantela Kortesjärveltä kertoo saaneensa paljon myönteistä palautetta siitä, "että nyt ollaan oikealla asialla". Tempauksesta uutisoitiin pari viikkoa sitten (mt.fi 13.4.).
Turveyrittäjien mielestä Suomen omavaraisuudelle ja taloudelle on erittäin tärkeää, että turve määritellään uusiutuvaksi energiaksi – siltä osin mitä turve vuosittain kasvaa. Asiasta tehty lakialoite on saanut netissä jo noin 36 000 kannattajaa.
Eduskunnan suuri valiokunta ratkaisi arpapäätöksellä joulukuussa 2000 turpeen olevan uusiutumaton.
Turvealan ammattilaiset vetoavat päättäjiin, jotta turpeen polttokäytön lupauksia nopeampaa alasajoa kohtuullistettaisiin. Hallitusohjelmassa on sovittu, että tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Tiettävästi keskusta on hallituksen puoliväliriihessä vaatinut yhteensä tuotannon alasajon pehmentämiseen 70 miljoonan euron pakettia. Lämpölaitoksille suunnattu verohelpotus veisi valtion verotuloista arviolta noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Turvealan edustajat Kainuusta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja pohjalaismaakunnista esittivät aiemmin keväällä (MT. 1.2.), että ahdinkoa voitaisiin helpottaa laskemalla energiaturpeen vero nollaan, verottamalla ulkomaisia energiakuljetuksia ja ulkomailta tuotavaa haketta sekä energiapuuta ja vaatimalla tuontipuulle alkuperätodistusta.
Rekkatempausta järjestävät yrittäjät muistuttavat turpeen energiakäytön tuovan valtiolle merkittäviä suoria ja välillisiä verotuloja.
"Hallituksen on syytä ottaa järki käteen ja miettiä työpaikkoja ja Suomen huoltovarmuutta. Myös maa- ja metsätalous sekä huoltovarmuus ovat vaarassa, jos turpeen tuotanto nyt lakkaa etuajassa", sanoo muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla turpeeseen merkittävästi tukeutuvalla Merijärvellä lämpölaitosta pyörittävä Jouko Pahkakangas Evijärveltä.
Turvemiehet viittaavat esimerkiksi metsänistutuksessa tarvittaviin turvepaakkuihin, joille riittää menekkiä.
Huoltovarmuuden varalta varastoitu turve saattaa heidän mukaansa olla nopeasti käytetty, jos tänä kesänä ei päästä nostotyöhön lainkaan. "On myös uutisoitu, että Venäjä lopettaisi hakepuun viennin ensi vuoden alusta alkaen", sanoo Alakotila.
"Turveala ei pysy pystyssä pelkän kasvu- ja eläinten kuiviketurpeen varassa, siihen tarvitaan koko ketju", muistuttaa Markus Mantela.
Kesäkauden tilanne on epävarma. Moni yrittäjä ei pysty aloittamaan nostoa lainkaan, kun pankeista on enää alan toimijoiden vaikea saada rahoitusta.
Yrittäjien vaikeuksia on lisännyt toimitussopimuksien purkamiset ja se, että pienetkään lämpölaitokset eivät imagosyistä enää tilaa turvetta. Tiedossa on, että monivuotisen toimituksen varaan talouttaan rakentaneita yrittäjiä on jäänyt yllättäen tyhjän päälle.
"Moni yrittäjä on kertonut, että tämä marssi Helsinkiin jää viimeiseksi keikaksi. Me emme silti luovuta. Tilanne voi vielä korjaantua, kun vain tahtoa ja halua päättäjiltä löytyy", sanoo Jouko Pahkakangas.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

