Syväpuron hoitokodin asukas Tarja rapsutteli yhtä hoitokodin seitsemästä kissasta. Kuva: Annika Haapanen
Joka neljännellä alkoholin käyttö on lisääntynyt korona-ajan jälkeen, arvioi A-klinikan Kaarlo Simojoki – Syväpuron hoitokodissa päihdekuntoutujat osallistuvat ponien hoitamiseen voimavarojensa mukaan
Lisääntynyt tarve päihdepalveluihin korona-ajan jälkeen näkyy nuorista ikäihmisiin.
Syväpuron hoitokodissa tarjotaan hevosavusteista toimintaa. Vastaava sairaanhoitaja Kaarina Suutarinen (vas.) ja palveluvastaava Sanna Schmandt (oik.) harjasivat shetlanninponeja. Kuva: Annika HaapanenA-klinikan lääketieteellisen johtaja Kaarlo Simojoen mukaan viime kuukausina on toitotettu sitä, ettei korona lisännytkään alkoholinkäyttöä niin paljon kuin ajateltiin.
”Enemmän pitäisi olla huolissaan niistä 25% ihmisiä, joilla alkoholin käyttö on lisääntynyt. Alkoholin riskikäytöstä kuitenkin noin 80% kohdistuu ympäristöön, kuten läheisiin ja perheisiin. Tämä puolestaan näkyy esimerkiksi lastensuojelun ruuhkaantumisessa”, sanoo Simojoki.
Maaseudulla alkoholi on Simojoen mukaan keskeisin ongelma. Päihteiden sekakäyttöä esiintyy esimerkiksi Rovaniemellä, Jyväskylässä ja Vaasassa, joissa liikkuu maaseutua enemmän huumeita.
Päihdepalveluihin pääsy maakunnissa vaihtelee melkoisesti. Joissakin hoitoon ja kuntoutukseen pääsee nopeasti, mutta osassa kuntia joutuu jonottamaan kuukausia, sanoo päihdeasiamies Tuula Sillanpää Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä.
A-klinikan lääketieteellisen johtaja Kaarlo Simojoen mukaan on erittäin vähän alueita, missä päihdehuollon avo- ja kuntoutuspalvelut toimisivat hyvin.
”Kuntoutukseen ei pääse ilman kunnan maksusitoumusta. Saattaa mennä viikkotolkulla, että tulee kuntoutustukipäätös. Ja mehän tiedämme, mitä se tarkoittaa päihderiippuvaiselle”, Simojoki sanoo.
”Maakunnissa erityisen huolissani olen alaikäisistä päihteidenkäyttäjistä, joille palveluita on tarjolla hyvin vähäisesti. Lisäksi olen huolissani siitä, osataanko päihdeongelmat tunnistaa perusterveydenhuollossa tarpeeksi hyvin ja ohjata käyttäjät palvelujen piiriin.”
Syväpuron hoitokoti tarjoaa määräaikaista asumispalvelua päihdekuntoutujille Liljendalissa Uudellamaalla.
Asiakkaat ovat helsinkiläisiä, asunnottomia päihdekuntoutujia.
Syväpuron hoitokoti ei ole juridisesti päihdekuntoutusta vaan palveluasumista päihdekuntoutujille. Hoitokoti toimii palveluntuottajana Helsingin kaupungille, kertoo palveluvastaava Sanna Schmandt.
Toiminta pohjautuu luontolähtöiseen hoitoon. Hoitokodissa on kaksi shetlanninponia ja koiraa, seitsemän kissaa sekä kesäisin kanat, joita asiakkaat hoitavat voimavarojensa mukaan. Lisäksi asukkaat osallistuvat räätälöidysti työtoimintaan, esimerkiksi puutarhaan hoitoon.
”Meillä on pienimuotoista kukka-ja yrttiviljelyä. Painostamme hyvin paljon ravitsemukseen. Raaka-aineet tulevat muun muassa paikalliselta Komkom-tilalta”, sanoo vastaava sairaanhoitaja Kaarina Suutarinen.
Schmandt arvioi, että noin 60 prosenttia asiakkaista päätyy heiltä jatkoasumisen piiriin ja loput puolestaan takaisin kadulle.
Päihdehuollon avopalveluihin tai kuntoutukseen hakeutuminen voi tapahtua oman terveysaseman kautta tai kunnan erillisissä päihdepalvelujen toimipisteissä terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa kautta.
”Jos on mahdollisuus käyttää nettiä, niin kunnan nettisivuilta hakusanalla päihdepalvelut löytyvät yhteystiedot ja tietoa, mitä apu- ja tukimuotoja päihdeongelmaan on saatavilla”, Sillanpää sanoo.
Lievemmissä päihdeongelmissa A-klinikan Simojoki kehottaa hakeutumaan työterveyslääkärin puheille.
”Työnantajat ovat tällä hetkellä valmiimpia puuttumaan varhaisemman vaiheen päihteidenkäyttöön verrattuna julkiseen terveydenhuoltoon. Kun ihminen hakee itselleen apua, on se investointi työkyvyn ylläpitämiseen.”
Maakunnissa erityisen huolissani olen alaikäisistä päihteidenkäyttäjistä, joille palveluita on tarjolla hyvin vähäisesti.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
