Yhdysvaltalaistutkija: Nato ei ehkä olisi hyvä ratkaisu Suomelle, koska "Putin ole oikeastaan osoittanut haluavansa valloittaa Suomea" – Politicon pitkä artikkeli pohtii Kekkosen ja Niinistön Suomea idän ja lännen välittäjänä

Ei ole ensimmäinen kerta, kun pohjoismainen demokratia on löytänyt itsensä idän ja lännen vastakkainasettelun välistä, Politico kirjoittaa. Vasemmalla pääsihteeri Nikita Hruštšov onnittelee 60-vuotiasta presidentti Urho Kekkosta 3.9.1960, oikealla presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Erkki Voutilainen, Lari Lievonen

Yhdysvaltalainen politiikan verkkolehti Politico julkaisi maanantaina pitkän artikkelin Suomesta. Otsikolla "Kun Suomella oli väliä – ja miksi sillä on taas" julkaistu kirjoitus pohtii Suomen asemaa idän ja lännen välissä nyt ja 60 vuotta sitten.

Vuonna 1962 Suomi toimi presidentti Urho Kekkosen johdolla kylmän sodan välittäjänä Neuvostoliiton ja pääsihteeri Nikita Hruštšovin suuntaan, ja Kekkonen kävi neuvottelemassa Washingtonissa presidentti John F. Kennedyn kanssa – aivan kuin presidentti Sauli Niinistö nyt.

Pienen maan merkitystä noottikriisissä ylistetään, ja Suomen pysyminen neutraalina hämmästytti amerikkalaisia ja ilmeisesti myös Kekkosta.

Suomen suuntautuminen länteen on niistä päivistä vahvistunut EU-jäsenyyden ja vankan unionin kannattamisen ja Nato-kumppanuuden myötä, mutta edelleen Suomi on välittäjänä asemassa, jota muilla ei ole. Toisaalta myös Niinistö on erilainen kuin Kekkonen, kirjoituksessa huomautetaan.

Lukijoille kerrotaan, että suomalaiset ovat luottaneet tähän saakka Naton sijasta omaan puolustukseensa, joka onkin aivan eri luokkaa kuin 1960-luvulla. Vaikka Nato-jäsenyyden kannatus on noussut nopeasti tammikuun 28 prosentista maaliskuun alun 53 prosenttiin, Suomen Nato-epäröintiä on voinut lisätä Venäjän presidentti Vladimir Putinin uhkailut liittymisen seurauksista.

Kirjoituksessa muistutetaan, että Suomella on edelleen kaikille muillekin tärkeä keskusteluyhteys Venäjään.

Washingtonilaisen Brookings-tutkimuslaitoksen johtaja Michael O’Hanlon arvioi artikkelissa, että täysi Nato-jäsenyys ei ehkä ole Suomelle paras ratkaisu.

"En ole varma, kannattaako sellainen uhkapeli Suomelle. Heillä on niin pitkä raja Venäjän kanssa, että meidän on vaikeaa suojella heitä etäisyyden ja maantieteen takia, eikä Putin ole myöskään oikeastaan osoittanut haluavansa valloittaa Suomea."

Maantieteellinen asema nousisi esiin myös, jos Baltia joutuisi sotilaalliseen konfliktiin, sillä tapahtumat ulottuisivat myös Itämerelle.

Lue Politicon alkuperäinen artikkeli:

When Finland Mattered — And Why It Matters Again