Nuohous vapautuu ensi vuonna, vastuu siirtyy talon omistajalle

Suomessa on noin 900 nuohoojaa. Kuva: Vuorikari Markku

Nykyisin käytössä oleva piirinuohoojajärjestelmä päättyy, hallitus esittää. Se tarkoittaa käytännössä, että kiinteistön omistajan on jatkossa itse tilattava nuohooja.

Nuohouksen järjestämisen vastuu poistuu pelastusviranomaisilta ja omistajan on huolehdittava, että tulisijat ja hormit nuohotaan laissa säädetyin väliajoin.

Vakituisessa käytössä olevan asunnon tulisijat tulee nuohota vuoden välein ja vapaa-ajan asuntojen kolmen vuoden välein.

Jos vapaa-ajan asuntoa vuokraa, on nuohottava joka vuosi.

Muutos astuu voimaan ensi vuoden alussa osana pelastuslain uudistamista.

Samassa yhteydessä vapautuu palvelujen hinnoittelu.

Vapaa kilpailu on jo ollut käytössä Itä- ja Keski-Uudellamaalla sekä osittain Etelä-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Lämmityskauden alla ainakin Loviisan seudulla on ollut pula nuohoojista, Loviisan Sanomat kirjoittaa.

Kauppalehden mukaan jo vapailla alueilla nuohousinto on ollut muuta maata alhaisempi.

Piirinuohoojien alueilla nuohousprosentti on noin 80 ja vapailla se on laskenut noin 50–60 prosenttiin, lehti kirjoittaa.

Nuohouksen vapauttamista on yritetty jo vuosikymmenen ajan. Suomessa on noin 900 nuohoojaa. Lain valmistelun aikaa harkittiin nuohousvälien pidentämistä, mutta siitä luovuttiin.

Nuohousalan keskusliitto halusi maakunnalliset toimiluvat, mutta niitä ei tule. Kelpoisuusvaatimuksena on nuohoojan ammattitutkinto.

Uudistus on osa hallitus­ohjelmaan merkittyä normien ja kuntien palvelujen purkua.

Nuohouksesta ei saa kotitalousvähennystä.

Nuohoamalla parannetaan paloturvallisuutta. Esimerkiksi hormin nokipalon riski kasvaa, jos nuohouksen laiminlyö. Valvontavastuu jää pelastusviranomaisille.

Ainakin Itä-Uudellamaalla pelastuslaitos tekee pistotarkastuksia, mutta ei valvo säännönmukaisesti.

Vaikka valvonta olisikin satunnaista, viimeistään vakuutusyhtiölle palovahinkoilmoituksen liitteeksi asianmukaiset nuohoustiedot joutuu esittämään.