”Nyt korostuvat luotettavan tiedonvälityksen merkitys ja rooli” – Arto Satonen uskoo sotauutisoinnin lisänneen Ylen sisältöjen arvostusta maaseudulla
Yle-verolla saatuun sisältöön tyytyväisten määrä nousi maaseudulla puolessa vuodessa 10 prosenttiyksikköä
Arto Satonen ei usko Yle-lain uudistuksen vaikuttavan ihmisten tyytyväisyyteen Ylen palveluja kohtaan. Kuva: Markku VuorikariYhä useampi maaseutumaisten kuntien asukkaista kokee saavansa vastinetta Yle-verolle, selviää Maaseudun Tulevaisuuden tuoreesta gallupista.
Viime lokakuussa maaseutumaisissa kunnissa asuvista vain 31,4 prosenttia vastasi myöntävästi kysymykseen ”Saatko Ylen ohjelmista ja palveluista mielestäsi riittävästi vastinetta maksamallesi Yle-verolle”.
Nyt tilanne on jossakin määrin kohentunut. Maaliskuun aikana MT:n kyselyyn vastanneista maaseutumaisten kuntien asukkaista 42 prosenttia uskoi saavansa Yle-verolle vastinetta.
Juhlaan Yleisradiolla ei kuitenkaan ole syytä.
Keskimäärin suomalaisista 53,8 prosenttia uskoo saavansa vastinetta Yle-verolle, eli luottamus saatuun vastineeseen on maaseudulla yhä selvästi muuta Suomea alhaisempi.
Muun Suomen luottamus saatuun vastineeseen on pysynyt lähes samana kuin puoli vuotta sitten, jolloin lukema oli 53,8 prosenttia.
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan, kansanedustaja Arto Satosen (kok.) mukaan Ylellä on huomioitu, että maaseudun asukkaiden luottamus Yleen on ollut keskimääräistä alhaisempi.
Satonen ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko esimerkiksi ohjelmatarjontaan liittyneet asiat parantaneet tyytyväisyyttä puolen viime vuoden aikana.
Hän arvelee arvostuksen nousun suurimmaksi syyksi Ukrainan viimeaikaisia tapahtumia.
”Elämme kriisiaikaa, kun on pandemia ja Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Nyt korostuvat luotettavan tiedonvälityksen merkitys ja rooli.”
Satonen muistuttaa, että Yle on useissa tutkimuksissa ollut jo pitkään Suomen luotettavin ja seuratuin uutiskanava. Esimerkiksi Ylen maaliskuun alussa julkaisemassa Yle Uutisarvostukset 2021 -kyselyssä 61 prosenttia vastaajista nimesi Yleisradion Suomen ykkösuutistoimittajaksi.
Myös hallintoneuvoston sisällä on Satosen mukaan oltu hyvin pitkälti tyytyväisiä siihen, miten kattavasti ja luotettavasti Yle on uutisoinut Ukrainan tapahtumista.
Kriisin jatkuessa sotauutisointi saattaa lisätä uutistyön kustannuksia.
Satonen ei kuitenkaan usko, että Yle tarvitsisi esimerkiksi lisämäärärahaa tehtäviensä hoitamiseen.
”Ylen sisällä varmasti mietitään resurssien käyttöä ja siellä muuttunut tilanne pitääkin huomioida. Sellaista keskustelua ei ole käyty, että Ylen tulisi saada kokonaisuudessaan lisää rahaa. Ei tämä niin merkittäviä lisäkuluja aiheuta.”
Yksi merkittävä muutos Ylen toimintaan on maaliskuun alussa edunkunnassa hyväksytty Yle-lain muutos.
Jatkossa Ylen tekstisisältöjen on liityttävä pääsääntöisesti liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Ylellä on maaliskuun alusta lähtien ollut neljä kuukautta aikaa alkaa soveltaa uudistettua lakia käytännössä.
Satonen ei usko, että lain voimaanastuminen tulee suuresti vaikuttamaan suomalaisten tyytyväisyyteen Ylen palveluja kohtaan.
Muutos on hänen mielestään suhteellisen pieni.
”Olennaista uudistuksessa oli hakea tasapainoa Ylen ja kaupallisen median välillä liittyen kilpailuasetelmaan. Sillä haluttiin turvata kaupallisen median toimintaedellytyksiä, mikä on myös tärkeää. Ei Yle pysty yksinään tiedonvälitystä hoitamaan.”
Satonen korostaa myös, että nopeissa uutistilanteissa Yle saa yhä julkaista juttuja pelkästään tekstipohjaisesti.
”Poikkeuksia on myös erilaisten vähemmistöryhmien kuten ruotsinkielisten palveluissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
