Presidenttien luottomies Jaakko Iloniemi täyttää 90 vuotta ‒ kehottaa eurooppalaisia Nato-maita sopimaan puolustuksesta myös keskenään

Jaakko Iloniemi oli perustamassa Paasikivi-seuraa, Atlantti-seuraa ja Ulkopoliittista instituuttia. 1970-luvun alusssa hänestä tuli Euroopan turvallisuuskokouksen valmistelija ja sai lempinimen Mr. Etyk. Kuva: Vesa Laitinen

Ministeri Jaakko Iloniemeä voi hyvällä syyllä kutsua presidenttien harmaaksi eminenssiksi eli taustahahmoksi. Hän oli mukana määrittämässä Suomen ulkopolitiikan suuntaa sekä Urho Kekkosen, Mauno Koiviston että Martti Ahtisaaren kausilla.

Tarja Halosen kaudella Iloniemi ei lonksutellut presidentinlinnan ovia, mutta Sauli Niinistö on pitänyt häneen säännöllisesti yhteyttä. Iloniemi on myös säilyttänyt laajat kansainväliset henkilökohtaiset kontaktit eläkevuosinaan.

Docendo julkaisi tiistaina Hannu Himasen kirjoittaman Jaakko Iloniemen ulkopoliittisen elämäkerran. Hänen 90-vuotispäiviään juhlitaan lisäksi Säätytalon seminaarissa.

”Lyhyessä seminaarissa on kolme ohjelmanumeroa. Presidentti (Sauli Niinistö) avaa tilaisuuden, Carl Bildt pitää esitelmänsä ja minä kiitän.”

Suomen sitoutumista länteen ja myös Nato-jäsenyyttä Jaakko Iloniemi on ajanut jo vuosikausia.

Entisen diplomaatin ja talouselämän vaikuttajan mukaan Suomen tuore Nato-päätös on merkityksellisempi psykologisesti kuin käytännössä.

”Olemme olleet jo pitkään Natossa äänettömiä yhtiömiehiä. Nyt saamme myös äänen. Äänen mukana tulee myös se kuuluisa viidennen artiklan tarjoama kollektiivinen turvatakuu, jota on luonnehdittu sanoilla yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta”, Iloniemi sanoo.

Jaakko Iloniemi yllättyi nopeudesta ja yksimielisyydestä, jolla Suomi hakeutui kohti Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä.

Vielä viime syksynä vain neljännes suomalaisista kannatti liittymistä Natoon, kun nyt kannatus on kyselyissä lähellä kolmea neljännestä. Eduskunta hyväksyi Nato-hakemuksen jättämisen äänin 188-8 viime viikolla.

”Valtuutus on paljon selväpiirteisempi kuin EU-jäsenyydestä päätettäessä. Aika harvalla Suomessa on periaatteellista oikeutta jälkikritiikkiin Natosta, koska he ovat ilmoittaneet kannattavansa jäsenyyttä”, Iloniemi sanoo.

Venäjä on reagoinut Suomen Nato-päätökseen maltillisemmin kuin pelättiin. Iloniemi muistuttaa, että sotaa käyvällä maalla on aivan tarpeeksi tekemistä Ukrainassa. Putinin Venäjä ei kaipaa uusia konflikteja Suomen suunnalla.

”Ilmeisesti venäläiset ymmärtävät, että suomalaiset ovat aivan tosissaan sanoessaan, että jäsenyys ei ole tarkoitettu Venäjää vastaan. Liitymme Natoon vain siltä varalta, jos Venäjä muuttaisi käytöstään suhteessa Suomeen.”

Jaakko Iloniemen mukaan suomalaiset eivät ole niin hyviä Venäjän tuntijoita kuin kuvittelemme.

”Suomessa ei ole koskaan osattu hyvin suuren naapurimme venäjän kieltä. Ei edes silloin, kun olimme osa Venäjän valtakuntaa. Meillä ei ole myöskään yhtään merkittävää opiskelijavaihtoa Venäjän kanssa.”

Iloniemi on puhunut paljon virolaisten kanssa. Vaikka heillä on jyrkkä asenne venäläisiin, sen takana on aika paljon oikeaa ymmärtämistä.

”Virolaisilla on vuosikymmenten kyynärpäätuntumakokemus venäläisistä.”

Ukrainan sodan ja koronapandemian myötä ruuan omavaraisuus on noussut arvoon arvaamattomaan. Jaakko Iloniemi korostaa, että pelkkä maatalouden olemassaolo Suomessa ei turvaa elintarvikkeiden riittävyyttä kriisitilanteessa.

”Omavaraisuus vaatii esimerkiksi hyvin suuret polttoaine-, keinolannoite- ja kasvinsuojeluainevarastot. Koneisiin on myös saatava varaosia, jos tuonti katkeaa. Nämä ovat kaikki suuria ongelmia.”

Sotilasliiton jäsenyys parantaa Iloniemen mukaan myös ruokaketjun huoltovarmuutta, koska Itämeri on jatkossa Nato-maiden ympäröimä. Tällöin merireitti Suomeen säilyy todennäköisesti aiempaa turvallisempana.

Jaakko Iloniemi toimi Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläänä Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin presidenttikausilla. Hänen mukaansa on täysin ajateltavissa, että Yhdysvaltain ja läntisen Euroopan maiden välille syntyy erimielisyyksiä Natossa.

Iloniemi muistuttaa, että Donald Trump oli presidenttinä jopa sitä mieltä, että Yhdysvallat voisi lähteä Natosta. 90 vuotta täyttävä turvallisuuspolitiikan konkari kehottaa varautumaan siihen, että Yhdysvallat voi kääntyä tulevaisuudessa uudestaan sisäänpäin.

”Olisiko eurooppalaisilla Naton jäsenmailla mahdollisuutta sopia keskenään puolustuksesta, vaikka Yhdysvallat ei ole läsnä. Tällainen mahdollisuus täytyy olla ainakin mielessä”, Iloniemi varoittaa.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana Jaakko Iloniemi oli tärkeimpiä EU-jäsenyyden puolestapuhujia 1990-luvun alussa. Kuva: Vesa Laitinen