Euroopan lannoitemarkkinat ovat pahasti sekaisin – ”Yara hyötyy globaalista hankintaketjustaan”
Voitot keräävät nyt maailmanlaajuisesti toimivat suuryritykset, jotka pystyvät tuottamaan lannoitteita.
Tutkijan mukaan kilpailun lisääntyminen lannoitemarkkinoilla voisi alentaa hintoja. Kuva: Pasi LeinoLannoitteiden hinnat ovat ylittäneet kipurajan. Suomessa syyttävä sormi kohdistuu norjalaisomisteiseen Yaraan, jonka osuus Suomen lannoitemarkkinoista on pysytellyt 80 prosentin tietämissä. Venäjän-tuonnin hiipuessa Yaran osuus lienee kasvanut entisestään.
Yaran vahvaa asemaa Suomen markkinoilla on kritisoitu. Samoin on arvosteltu sen tapaa nostaa hintoja ja keskeyttää myynti. Tähän asti Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kiistänyt Yaran monopoliaseman, vaikka onkin todennut asiassa olevan ongelmallisia piirteitä.
Ruokakriisin uhatessa myynnin keskeytykset ja korkeat hinnat herättävät kysymyksen yrityksen yhteiskuntavastuusta.
”Euroopassa Yara hyötyy valtavasti globaalista hankintaketjustaan ja tekee kovaa tulosta. Kilpailuviranomaisen tehtävä on arvioida, onko kilpailua poikkeusoloissa riittävästi ja yrityksen toiminta reilua”, sanoo Luken erikoistutkija Olli Niskanen.
”Kilpailuviranomaisen tehtävä on arvioida, onko kilpailua poikkeusoloissa riittävästi ja yrityksen toiminta reilua.” Olli Niskanen
Maakaasun hinnannousu syksyllä 2021 käänsi väkilannoitteiden hinnat kasvuun. Venäjän hyökkäyssodan ja siihen kohdistuneiden pakotteiden myötä iso lannoiteviejä poistui suurimmaksi osaksi Euroopan markkinoilta. Pienimuotoista vientiä on edelleen ollut venäläisiltä yrityksiltä, jotka eivät ole pakotteiden piirissä.
”Vaihtoehdot ovat niukentuneet. Tilanteesta hyötyvät ne, jotka nyt pystyvät tuottamaan lannoitteita. Markkinatalouden perusmekanismi ei ole poistunut”, Olli Niskanen sanoo.
”Samaan aikaan viljamarkkinoilla jatkuu epävarmuus, joka nostaa ja heiluttaa hintaa. Korkea viljan hinta puolestaan pitää yllä lannoitteiden kysyntää ja hintaa.”
Svenska Ylen Ruoan hinta ja lannoitepeli -ohjelmassa Yaran varatoimitusjohtaja Lars Røsæg myöntää yhteyden. Kun viljan hinta nousee, viljelijöiden kannattavuus nousee, jolloin myös lannoitteiden kysyntä kasvaa. Olennaisin syy on hänen mielestään kuitenkin energianhinnan voimakas kasvu.
”Eurooppalaiset lannoitetoimijat ovat olleet pulassa. Osa typpilannoitteiden tuotannosta on ajettu alas ja tarjonta on ollut niukkaa. Euroopassa typpilannoitteiden hinnat ovat kuitenkin laskusuunnassa, kun kaasun hinnan viimeaikainen lasku alkaa mahdollistaa tehtaiden käynnistämisiä ja tarjonta on lisääntymässä. Hinnat ovat kuitenkin edelleen korkealla. Kaasun hinta puolestaan riippuu siitä, miten kova talvi Eurooppaan tulee ja kiristyykö sota”, Niskanen sanoo.
Samaan aikaan Euroopan johtava lannoitteiden valmistaja Yara takoo kovaa tulosta. Se valmistaa noin 25 prosenttia Euroopassa tuotetuista lannoitteista ja toimii 60 maassa. Toimintaansa se on laajentanut erityisesti kehittyviin maihin.
Suomessa Yara toimii seitsemällä paikkakunnalla ja työllistää 900 henkilöä. Vaikka lannoitteita tuotetaan Suomessa, hinnat ovat täällä yhtä korkeat kuin EU:ssa.
”Yaran hyvä tulos selittyy etenkin sillä, että se toimii muuallakin kuin Euroopassa ja sillä on hyvät hankintaketjut.” Olli Niskanen
”Yaran hyvä tulos selittyy etenkin sillä, että se toimii muuallakin kuin Euroopassa ja sillä on hyvät hankintaketjut. Tällä hetkellä muilla mantereilla pystytään tuottamaan esimerkiksi ammoniakkia edelleen kohtuullisilla kustannuksilla. Sieltä sitä voidaan tuoda täkäläisille tehtaille raaka-ainetäydennykseksi”, Niskanen sanoo.
Monilla eurooppalaisilla kilpailijoilla on kalliimmat tuotantokustannukset, joiden mukaan hintatasapaino määräytyy – eli kallein tarjous, joka löytää ostajan. Tämä asettaa hintojen perustason kaikille toimijoille.
”Lannoitetulli suojaa EU:n teollisuutta mutta vääristää globaalia kilpailua.” Olli Niskanen
Niskasen mukaan kilpailun lisääntyminen voisi alentaa hintoja. Euroopassa on nojattu omaan lannoitetuotantoon, joka on perustunut Venäjän maakaasuun. Heinäkuussa komissio laati esityksen Euroopan ulkopuolelta tuotavien lannoitteiden tuontitullien poistamiseksi.
”Lannoitetulli suojaa EU:n teollisuutta mutta vääristää globaalia kilpailua. Pitkään onkin ehdotettu, että sitä laskettaisiin.”
Suomen lannoitemarkkinat ovat huonosti kilpaillut. Niskasen mukaan Suomi on pieni maatalousmaa, jonne isoilla lannoitefirmoilla ei ole tunkua. Osaselitys on korkea fosforin puhtausvaatimus, jonka Suomen valtio lannoitteille asettaa.
Suomi on pieni maatalousmaa, jonne isoilla lannoitefirmoilla ei ole tunkua. Osaselitys on korkea fosforin puhtausvaatimus, jonka Suomen valtio lannoitteille asettaa.
”Kemiran historia on meille tuttu, ja Yaran pitkälle jalostettujen laadukkaiden lannoitteiden käyttö on jäänyt tavaksi. Bulkkimaiset lannoitteet voisivat olla suhteessa ravinnesisältöön edullisempia, mutta nykyiset lannoitteet ovat olleet viljelytapaan sopivia.”
Kilpailua tervehdyttäisi, jos toimijoita olisi useampia. Tai jos viljelijät tekisivät yhteisostoja.
”Meiltä puuttuu tuottajaorganisaatiokulttuuri, joka voisi auttaa tilojen tuotantopanosten hankinnassa. Näin tilat voisivat yhdessä kilpailuttaa lannoitteita”, Niskanen pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
