Rahapula kasvattaa peruskoulujen välisiä eroja
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on huolissaan koulujen ja kuntien erilaistumisesta. Monessa kunnassa talous ohjaa kuntien päätöksiä.
”Kuntapäättäjät joutuvat valitsemaan lapsen edun ja taloudellisen hyödyn välillä. Tässä on kyse arvovalinnoista”, Luukkainen toteaa.
Luukkainen toteaa, että opetusala kamppailee niukkuudessa.
”Bruttokansantuote kasvaa vain hyvin vähän seuraavina vuosina. Julkisella puolella kasvu näkyy kahden vuoden viiveellä, joten todennäköisesti seuraavan hallituksen kaudella opetusalalla on taloudellisesti tiukkaa.”
Haitari eri koulujen ja perheiden välillä kasvaa. Ryhmäkoot, tukiopetuksen saatavuus, opettajien lomautusten määrä ja koulumatkojen pituudet vaihtelevat. Ne vaikuttavat opetuksen laatuun.
”Kuntien välillä on suuria eroja opetusryhmien koossa. Joissakin kouluissa ekaluokkalaiset käyvät koulua jopa yli 30 oppilaan ryhmissä”, Luukkainen toteaa.
Myös pitkät koulumatkat huolettavat opettajia.
Viimeisen 20 vuoden aikana enemmän kuin joka kolmas peruskoulu on lakkautettu. Tämä on monin paikoin tarkoittanut piteneviä koulumatkoja oppilaille.
”Peruskoululaisilla koulumatkat saattavat kestää jopa kaksi ja puoli tuntia”, Luukkainen sanoo.
Luukkaisen mielestä ei voida sanoa, että kunnan koko tai sijainti vaikuttaisivat opetuksen laatuun. Opettajia lomautetaan Lappia lukuunottamatta joka puolella Suomea.
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka toteaa, että hallituksella on rästissä monta tehtävää tälle syksylle. Tulossa onkin oikea uudistusten supersyksy, jos kaikki aikeet toteutuvat.
Uusi opiskelija- ja oppilashuoltolaki astui voimaan elokuun alussa. Sen toimeenpano ei ole kuitenkaan sujunut ongelmitta.
”Laki sinällään on hyvä, mutta monilla paikkakunnilla rahat toteuttamiseen puuttuvat”, Misukka toteaa.
Tulevat uudistukset pureutuvat erityisesti toisen asteen koulutukseen eli ammattikouluihin ja lukioihin. Niiden rakenne- ja rahoitusuudistukset ovat kesken. Lukion tuntijakopäätöstä on odotettu joulusta asti.
”Lukioiden tilanne on hämmentävä. Niiden pitäisi kehittää opetusta tilanteessa, jossa lukioverkkoa uudistetaan ja tuntijakopäätöksiä ei ole tehty. Ei tiedetä, missä opetetaan ja mitä pitäisi opettaa”, Misukka sanoo.
Varhaiskasvatuslain uudistus junnaa paikallaan. Asia on kolmatta kertaa hallitusohjelmassa, sillä nykyinen laki on yli 40 vuotta vanha.
Hallitus on päättänyt myös pidentää oppivelvollisuutta. Konkreettiset päätökset puuttuvat.
LIINA NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
