Järvien korkeat vedenpinnat ja lumimäärät ennakoivat tulvariskiä

Pakkaset ovat vielä hillinneet jokien pintojen nousua. Tulvariskiö lisää talven lumisuus Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. Kuva: Kari Salonen

Suurimmat lumen vesiarvot on mitattu Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. Siksi myös jokien kevättulvat voivat olla normaalia suurempia Pohjanmaalla ja Lapissa, todetaan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tiedotteessa.

Etelä-Suomessa jokien tulvat jäävät sen sijaan tavallista pienemmiksi, koska luntakin keskimääräistä hieman vähemmän.

Järvien vedenpinnat ovat Keski- ja Itä-Suomessa jo nyt paikoin korkealla sateisen syksyn ja alkutalven jäljiltä. Kun tähän lisätään normaalia isompi lumimäärä, Syke ennustaa useiden Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun touko-kesäkuussa.

”Tulvatilanteiden kehittymisen ratkaisee lopulta aina tulva-ajan vesisateet ja lämpeneminen, mutta paikoitellen suuret lumimäärät ja järvien korkeat vedenpinnat enteilevät potentiaalia jopa tulvavahingoille”, toteaa Syken johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Sulamisen viivästyminen lisää tulvariskiä. Niihin varaudutaan jo alentamalla säännösteltyjen järvien vedenkorkeutta tavallista enemmän.

Pakkasten jatkuminen pääsiäisen yli pitää jokien virtaamat vähäisinä. Kiirastostaina julkaistun tulvaennusteen mukaan säiden ennakoitu lämpiäminen nostaa virtaamaa etelän joissa huhtikuun alkupuolella. Pohjanmaalla mahdollisten tulvien alku ajoittuu huhtikuun puoliväliin ja Lapissa huhti-toukokuun vaihteeseen ja toukokuulle. Suuret järvet tulvivat vasta alkukesällä.

Myös Tulvakeskus varoitti viime viikolla, että tulvien vaara on suurin Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. Samalla alueella runsain lumitaakka, minkä vuoksi maanantain uudet lumisateet voivat koetella kattojen kestävyyttä.