huidunperä Maidontuotannon komea historia
Pienviljely on maastamme tyystin hävinnyt ja maitotilojen määrä supistunut.
Kymmenen vuotta sitten, marraskuun kuudentena 2002, olivat tässä otsikkona sanat Tervetuloa, maidon kunnianpalauttajat!
Oli tapahtunut suuria: 1960-luvun valtakunnallinen ongelma eli voin ja maidon tuomitseminen kansakunnan terveydelle vaaralliseksi ravinnoksi oli silloin ohitettu.
Pienviljelmävaltaisen maatalouden runsas tuotanto oli saanut maaseutuun kriittisesti suhtautuneet poliittiset tahot tuomitsemaan maidontuotantomme. Jopa ravitsemustutkijamme tulivat antaneeksi voinvastaisella sanomallaan heille tehokkaat aseet käyttöön.
Teollisuus ja muut elinkeinot eivät vielä pystyneet riittävästi tarjoamaan väestölle vaihtoehtoja.
Voimakkaasti maitotuotteiden vastaista sanomaa julisti televisio. Ohjelmassaan se esitteli voipaketin ruumisarkun päällä. Voin tilalle suositeltiin margariinirasvoja. Maitopakkausta televisio esitteli ihmisen pääkallon vierellä. Maitotuotteet tuomittiin valkoiseksi myrkyksi, sydänkuolemien aiheuttajiksi. Lehmät todettiin petoeläimiksi.
Laaja, pienviljelmävaltainen maatalousväestömme sai silloin välttämättömän toimeentulonsa lypsykarjaa hoitamalla.
Pohjois-Karjalassa sai alkunsa 1960-luvulla kova maidonvastainen kampanja pienviljelijäväestöämme kohtaan. Ainoa toimeentulon vaihtoehto tälle väestölle olivat kuitenkin miesväen metsätyöurakat.
Ajan mittaan voi- ja maitosota lopulta lientyi. Tänään elintarvikemyymälöiden maitotuotteiden osasto edustautuu laajalla ja erityisen monipuolisella valikoimallaan. Yleinen mielipide kautta maan suhtautuu siihen nyt myönteisesti.
Toisaalta pienviljely on maastamme tyystin hävinnyt ja maitotilojen määrä supistunut.
Luvut puhuvat: Vuonna 1965 meillä oli maidonlähettäjiä 240 000 ja lehmiä 1 116 000. Keskimääräinen lehmämäärä tilaa kohti oli viisi.
Yksin ensimmäisellä viisivuotiskaudella 1965–1970 maidonlähettäjien määrä maitosodan seurauksena väheni 50 000:lla.
Vuonna 2000 heitä oli enää vajaa kymmenys eli 22 000, ja lehmänmäärä oli supistunut kolmannekseen.
Nyt maidonlähettäjiä on 10 000. Maitomäärä ei ole oleellisesti vähentynyt.
Maidon keskituotos oli 1960-luvulla lähes 3 200 litraa. Vuonna 2002 se oli noussut lähes 7 000 litraan.
Vuonna 2002 ilmestyi Jokioisissa toimivan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimesta julkaisu Lehmäkulttuuri ja sen tulevaisuus.
Se oli laadittu tieteellisin ambitioin mutta oli elävää tekstiä. Oli kulunut neljä vuosikymmentä maito- ja voisodasta. Lehmästä ja maidosta oli taas tullut yhteiskunnan hyväntekijöitä.
Molemmat paljastuvat tässä julkaisussa ihmiskunnan kulttuurihistorian merkittäviksi tukijoiksi. Teos ensinnäkin toteaa, että lehmä kesytettiin jo 8 000–10 000 vuotta sitten. Suomessa lehmä on tunnettu 3 000 vuotta.
Teoksen synnystä saadaan kiittää alan silloista merkittävää tutkijaa, professori Kalle Maijalaa. Hänen 75-vuotispäivänsä juhlaseminaarin esitelmät ilmestyivät siten yhtenäisenä julkaisuna.
Kirjoittajina olivat professorin lisäksi kotieläintalouden ja ravitsemustutkimuksemme edustajat.
Professori Maijalan elämäntyö maan johtavana kotieläinjalostustutkijana on ollut poikkeuksellisen laaja. Ura käsitti professuurit Helsingin yliopistossa ja Suomen akatemiassa, lukuisat puheenjohtajuudet alan pohjoismaisissa ja kansainvälisissä elimissä FAO:ta ja EU:n komissiota myöten.
Kirjallinen tuotantonsa käsittää 480 tutkimusta kotieläinten jalostuksen ja maatalouden alalta.
Juhlajulkaisussa Juha Kantanen selvitti, miten tutkimus naudan vuosituhantisesta kehityksestä kotieläimeksi syventyi ja täsmentyi.
Esko Poutiainen kuvasi karjanhoidon ja ruokinnan kehitysvaiheita, Hannu Huvinen taas, miten maitotaloudesta tuli maataloutemme päätuotantomuoto.
Professori Maijala kirjoitti lehmän merkityksestä kansantaloudessa, ravitsemuksessa ja luonnonvarojen käytössä.
Mikko Griinari puolestaan selvitti maidon CLA:n kykyä ratkaista rasvaongelma.
Tutkimus herätti suurta kansainvälistä huomiota myös taloudellisista syistä.
Kirjoittajan mukaan margariinien kolesterolipitoisuutta alentava vaikutus suhteessa voihin on kiistaton, mutta ”voinsyönnin yhteyttä sydäntaudin vaaraan ei missään ole osoitettu”.
Esko Poutiainen kuvasi maitotaloutemme kehitystä sadan vuoden ajalta Suomen saavuttaessa alalla kansainvälisen huipputason.
Todettiin sekin, että nykyongelmia on alalle aiheuttamat EU.
Huidunperällä katsoimme juhlajulkaisun kuuluvan karjatilojen peruskirjallisuuteen. Karjan parissa ahertaville se on terveen itsetunnon aiheellinen ylläpitäjä!
Silloin juhlittiin 75-vuotiasta professori Kalle Maijalaa.
Nyt on meneillään 85. juhlavuotensa. Parhaat onnittelut harvinaisen pitkän ja arvokkaan elämäntyön miehelle maamme maitotilallisilta!
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
