Elintarvikealan sirkkabuumi taittui alkuinnostuksen jälkeen — sääntelyn purkaminen saattaa kuitenkin tuoda hyönteiset takaisin ruokalautasille

Tällä hetkellä hyönteinen pitää käyttää elintarvikkeessa kokonaisuudessaan. Toiset osat sopivat kuitenkin ravinnoksi toisia paremmin. Kuva: Timo Filpus

Vielä viisi vuotta sitten riitti pöhinää hyönteisruuasta. Hyönteiset hyväksyttiin elintarvikkeiksi vuoden 2017 lopulla ja erilaisia hyönteisruokatuotteita alkoi ilmestyä kauppojen hyllyille. Fazer toi markkinoille jauhetuista sirkoista valmistetun sirkkaleivän, joka voitti useita elintarvikealan palkintoja.

Vuonna 2018 Suomessa toimi yli 50 hyönteistuottajaa.

Alkukuhinan jälkeen hyönteisruuat ovat hiljakseen kadonneet kauppojen hyllyiltä.

Alkuinnostus oli laillistamisen jälkeen kova, mutta se ei kestänyt, analysoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Susanne Heiska. Ihmisten kulutustottumuksia ei onnistuttu muuttamaan halutulla tavalla.

"Tuotteita kokeiltiin, mutta ne eivät jääneet osaksi peruskulutusta. Yksi kerrallaan alkutuotantoyrityksiä ja jatkojalostajia on tippunut pois pelistä."

Nykyisin jäljellä on Heiskan tietojen mukaan vain yksittäisiä alan yrityksiä.

Vaikka kulutustottumus on merkittävä syy hyönteisbuumin laskulle, se ei suinkaan ole ainoa. Yksi keskeinen ongelma on laillistamisen jälkeenkin jatkunut vahva sääntely. Se on hankaloittanut hyönteisten tehokasta hyödyntämistä.

Ruokaviraston mukaan kokonaisia hyönteisiä voidaan rouhia, jauhaa tai kuivata, mutta niistä ei saa poistaa osia, kuten esimerkiksi siipiä, jalkoja tai päätä. Heiskan mukaan se aiheuttaa päänvaivaa, koska toiset hyönteisen osat soveltuvat paremmin elintarvikekäyttöön kuin toiset.

"Esimerkiksi jauhopukin suuosat ovat erittäin kovia, mikä voi tuottaa hankaluuksia tuotteen rakenteessa ja suutuntumassa."

Hyönteisistä ei myöskään saa eristää tai uuttaa ainesosia, kuten rasva- tai proteiinijakeita, joita voitaisiin käyttää elintarvikkeina.

Hyönteistuotannon sivutuotteena syntyvä frassi, eli hyönteisten osia, lantaa ja kasvatusalustaa sisältävää massa, soveltuu hyvin lannoitteeksi. Frassin käsittelyvaatimuksista ei ole ollut Euroopan tasolla vuosiin yhteneväisiä linjauksia.

Kirvestä ei kuitenkaan kannata vielä heittää kaivoon. Työtä hyönteisruuan sääntelyn purkamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi on jatkettu ja esimerkiksi frassin hyödyntämisessä on edetty.

Viime vuonna Euroopan komissio yhdenmukaisti sääntelyä ja mahdollisti frassin käytön luomulannoitteena.

"Tämä on iso virstanpylväs. Regulaatio, joka on aikaisemmin toiminut esteenä alan kehitykselle, voikin pian olla mahdollistaja", Heiska iloitsee.

Viime vuonna komissio myös mahdollisti useiden hyönteislajien, kuten esimerkiksi idänkulkusirkan, myymisen elintarvikkeena koko EU:n alueella.

Euroopan markkinoiden auetessa seuraava hyönteisbuumi saattaa odotella jo muutaman vuoden päässä.

Heiskan mukaan hyönteiselintarvikkeiden hyväksyminen elintarvikkeeksi viisi vuotta sitten tuli monelle alan toimijalle yllätyksenä. Odotuksissa oli ollut, että lainsäädäntö muuttuu mahdollisesti vasta vuoden tai kahden kuluttua. Siitä seurasi, että markkinoille puskettiin liiankin nopeasti. Menneitä virheitä ei kuitenkaan pidä jäädä märehtimään, vaan niistä kannattaa ottaa oppia.

"Meillä suomalaisilla on kokemusta hyönteistuotteiden valmistamisesta markkinoiden ehdoilla. Meillä on hyvin muistissa se, missä on onnistuttu ja mitä olisi voitu tehdä toisella tavalla. Olemme olleet tietynlainen laboratorio tässä suhteessa."

Suomalaiset markkinat osoittautuivat viisi vuotta sitten liian pieniksi hyönteisruualle, mutta nyt uutta nousua on mahdollista hakea huomattavasti isommalta markkina-alueelta. Monien EU-maiden oma hyönteiselintarviketuotanto on vielä lapsenkengissä.

Kuluttajatottumusten muuttaminen vie kuitenkin aikaa, eikä Heiska usko hyönteisruuan lyövän lopullisesti läpi ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan hyönteisten rehukäytön Heiska näkee yleistyvän jo aikaisemmin.

Hyönteisistä saatavilla raaka-aineilla voitaisiin mahdollisesti korvata rehujen tuontivalkuaista kestävämmillä ja lähellä tuotetuilla hyönteisproteiineilla.

"Toistaiseksi hyönteisraaka-aine on kallista, minkä takia se ei välttämättä vielä rehutehtaita kiinnosta. Paljon pitää vielä tapahtua hyönteistuotannon tehokkuudessa."

Juttua korjattu 21.1 kello 08.35: Sirkkaleivän toi markkinoille Fazer, ei Valio.