vierasyliö Soijatehtaan vaikutukset arvioitava

Luonto ja muu ympäristö muuttuvat jatkuvasti enemmän kuin on hyväksyttävää. Yleisesti onkin pääteltävissä, että on aika tehostaa hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia sekä laajemmin käyttää ympäristövaikutusten arvioinnissa (yva) nollavaihtoehtoa eli jättää hanke toteuttamatta.

Tavoitteelle ristiriidassa on käsitys erityisen ohituskaistan aikaansaamisesta taloudellisten voittojen saamiseksi luonnonvarojen hyödyntämisessä ja investointien houkuttelemiseksi omaan maahan.

Tällainen tapaus on myös Finnprotein Oy:n jo rakenteilla oleva Uudenkaupungin soijanjalostuslaitos.

Uusi tehdas käyttäisi raaka-aineenaan noin 400 000 tonnia soijapapuja vuodessa ja olisi näin maailmanluokan kokoinen.

Hankkeessa ei oteta huomioon sitä, että soija on maailmanlaajuinen ongelmakasvi, ja tästä syystä jokaisesta suurlaitoksesta on aiheellista tehdä perusteellinen yva-selvitys. Haitat ovat alkutuotannossa ekologisia, kuljetuksessa ja käytössä eettisiä.

Soijan tuotanto on keskittynyt Yhdysvaltoihin, Brasiliaan ja Argentiinaan, jotka yhdessä vastaavat yli 80 prosentista koko maailman runsaan 200 miljoonan tonnin vuosituotannosta.

USA käyttää itse tuotantonsa, ja vienti on pääosin Brasilian harteilla. Brasiliasta Suomikin saa raaka-aineensa, josta noin 98 prosenttia käytetään lihan tuottamiseen agrobisneksessä.

Ilman soijarehua olisivat naudanlihan-, sianlihan- ja broilerintuotanto vaikeuksissa. Käytännössä siis jokainen suomalainen syö välillisesti soijaa sen laadusta tietämättä.

Kun Suomessa sijoitetaan teollisuuslaitos, on sen vaikutuksista tehtävä lupamenettelyjä varten ympäristövaikutusten arviointi.

Laissa on säädetty laitoksista, joista selvitys on aina laadittava. Sen lisäksi lain velvoite koskee yksittäistapauksia. Päätöksen näistä kohteista tekee asianomainen elykeskus.

Nyt järjestelmä ei ole toiminut kunnolla. Yritys teki hakemuksen yva-selvityksestä, mutta Varsinais-Suomen elykeskus tulkitsi, ettei Finnprotein Oy:n laitos täyttänyt lain vaatimuksia yva-selvityksen laatimisesta.

Näyttää ilmeiseltä, että elykeskus noudatti tiukasti lain kirjainta, eikä hanketta määrätty selvitettäväksi. Virhe on näin laissa ja sen soveltamisessa.

Keskeinen kysymys uudessa hankkeessa ovat sen välilliset seuraukset.

Arviointi olisi aloitettava jo raaka-aineen tuotannosta eli sen elinkaaren alusta. Nyt selvitettiin tarkasti jäteasiat ja muut tuotantovaiheen päästöt, mutta silloin kyse on jo elinkaaren loppupäästä.

Menemällä alussa tulevat eteen myös globaalit ekologiset seikat. Soijan osalta ne ovat tärkeimmät.

Soijan tuotanto Brasiliassa, josta myös Uuteenkaupunkiin on soija tuotava, merkitsee sademetsien käyttöönottoa. Se voi tapahtua joko suoraan soijan tuotantoon, mutta etupäässä välillisesti karjankasvatuksen, puuntuotannon ja muiden maankäyttäjien siirtyessä sademetsistä raivatuille alueille soijan saadessa edulliset savannialueet viljelykseen.

Brasiliassa tämä siirtymä on pinta-alallisesti valtavaa. Yhden kuukauden aikana sademetsää on tuhottu noin 450 neliökilometriä. Soijan kasvatuksella on todettu olevan suuri vaikutus ilmaston lämpenemistä lisäävän hiilidioksidipäästön määrään.

EU-kansalainen ei halua ravinnossaan olevan geenimuunneltua ainesta. Maailmalla markkinoitava soija on lähes yksinomaan tällaista.

Tässä tilanteessa Finnprotein Oy:n on erittäin vaikea saada käyttöönsä gm-vapaata tavaraa. Raaka-aineen saatavuutta ei selvitetty ennen laitoksen rakentamisen alkamista.

Yva-selvityksessä pitäisi ottaa huomioon itse teollisuusalueella tapahtuvien vaikutusten ohella myös koko toiminnan eri vaiheet.

Näihin kuuluvat myös laivaus Uudenkaupungin satamaan, kuljetus jokapäiväisillä noin 35 rekalla satamasta kaupungin kaduilla tehtaan varastoon ja tuotannon tarkoitus.

Soijasta on tarkoitus saada rehun lisäksi raaka-aine viereen tulevalle biodiesellaitokselle ja kuorijätteestä polttoainetta tehtaan energiaksi. Näyttäkin siltä, että eräs johtavista ajatuksista on kehittää biopolttoainetta autoille.

Voidaan aiheellisesti kysyä, mikä asema tässä on Suomella. Luonnonvarojen ekologisen ja taloudellisen käytön kannalta ei ole perusteltua antaa esimerkiksi tehtaan tarvitsemaa raakavettä peräti neljänneshintaan.

Ottaen huomioon soijan maailmanlaajuisen ongelmavyyhdin saattaisi olla perusteltua asettaa muulle kuin soijan kasvituotannolle haittavero. Sen tulisi vaikuttaa ensisijaisesti polttoaineen hintaan.

Uudenkaupungin tehdasta on pidetty onnenpotkuna työpaikkojen aikaansaamisessa. Kestävään kehitykseen kuuluvat kuitenkin muutkin kuin taloudelliset, työllisyyden näkökulmat. Nämäkään eivät ole varmalla ja pysyvällä pohjalla.

Monen tuotteen osalta on voitu todeta Suomen asema perifeerisenä maana. Kansainvälinen raha suuntautuu tänne vasta silloin, kun voiton edellytykset muualla ovat heikentyneet.

Erilaiset tukimuodot EU:lta, valtion talousarviosta ja kuntasektorilta ovat kasvattamassa tehtaan muutoinkin hyvää taloudellisuutta. Tämä hyöty on pois luonnolta, ainakin pitkällä aikavälillä. Koko tuotantoketju olisi selvinnyt yva-hankkeen kautta ja vasta sitten olisi voitu punnita hankkeen pysyviä seurauksia.

Yhtä varmasti kuin uusi tehdas valmistuu, tuetaan myös Brasiliassa soijan tuotannosta aiheutuvia haittoja, kuljetetaan raaka-ainetta epäeettisiin tarpeisiin ja heikennetään paikallisen väestön ympäristöterveyttä. Tämän vastapainona ovat epävarmalla pohjalla olevat työpaikat.

OLLI PAASIVIRTA

Kirjoittaja on ympäristönsuojeluneuvos Kauniaisista.

Avaa artikkelin PDF