Paavo Väyrynen on valmis keskustan puheenjohtajakisaan – lupaa ottaa mallia Pekka Haavistosta ja luovuttaa paikan puolueen kriisin mentyä ohi

Paavo Väyrynen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuonna 1970, 50 vuotta sitten. Kuva: Jarno Mela

Puoliso Vuokko Väyrysen terveys on kohentunut niin, että hän syövästä kuntouduttuaan pystyi toimimaan Paavo Väyrysen hoitajana tämän loukattuaan jalkansa. ”Nyt kun saadaan jalka kuntoon, pääsen taas kiertämään”, Paavo kuvailee. Kuva: Jarno Mela

Keskustaan tänä talvena uudelleen liittynyt Paavo Väyrynen on käytettävissä puoleen puheenjohtajavalinnassa, jos ehdokkuuteen löytyy tarvittava kannatus. Väyrynen kertoo saaneensa kyselyitä ja tukea ehdokkuuteen erityisesti sähköpostitse.

Puoleen linjassa on hänen mukaansa paljon korjattavaa.

"Keskustan viime vuosina harjoittamassa politiikassa on mennyt lähes kaikki pieleen", Väyrynen kuvailee.

"Meidän on vastustettava keskittämistä ja lisättävä uusiutuvien luonnonvarojen, myös turpeen, käyttöä sen rajoittamisen sijaan. Näin turvaamme maaseudun elinvoiman."

Väyrynen kertoo kuitenkin olevansa valmis tekemään niin sanotusti "haavistot", eli vihreiden Pekka Haaviston esimerkkiä noudattaen luopumaan puheenjohtajuudesta akuutin kriisin mentyä ohi. Haavisto hoiti tehtävää hieman yli puolen vuoden ajan marraskuusta 2018 kesäkuuhun 2019.

"Minun olisi kai hoidettava ensi vuoden kuntavaalit ja vuoden 2023 eduskuntavaalit."

Väyrynen moittii keskustaa erityisesti aluepolitiikan, ympäristöpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitamisesta. Hänen mielestään ilmastokeskustelu dominoi politiikkaa liikaa ja maahanmuuttolinjaukset ovat olleet liian liberaaleja.

Väyrynen korostaa, ettei rasismille ole puolueessa sijaa mutta maahanmuuttoon on suhtauduttava "pidättäytyvämmin".

"Nykyinen puheenjohtaja Katri Kulmuni on parempi kuin edellinen Juha Sipilä, mutta Kulmunillakaan ei ole riittänyt aikaa keskustella puolueen linjasta perinteisesti ajattelevien kanssa. Puoleen peruslinja on pysynyt viime vuodet samana."

Väyrysen mielestä keskustan on mahdollista palata Suomen suurimmaksi puolueeksi. Jos se tyytyy vähempään, kohtalona voi olla samanlainen rooli kuin RKP:llä.

Silloin puolue kelpaa melkeinpä hallitukseen kuin hallitukseen, jossa sen on kyllä mahdollista saada torjuntavoittoja mutta ei muodostaa Suomen linjaa.

Hallitukseen meno viime keväänä oli Väyrysen mielestä virhe, mutta ei sieltä voi noin vain lähteä, "omia tavoitteita pitäisi ajaa määrätietoisemmin".

Väyrysestä keskustan olisi pitänyt esimerkiksi varmistaa varojen käyttö Turun ja Helsingin sekä Tampereen ja Helsingin välisten tunnin yhteyksien sijaan muihin raideinvestoihin ja tiestön parantamiseen.

"Puolueet ajavat keskittämispolitiikkaa, koska ajattelevat kaupunkien äänestäjien olevan niin ratkaisevassa asemassa. Keskittäminen ei kuitenkaan ole kovin suosittua myöskään Helsingin seudulla ja sen vastustaminen tarjoaisi keskustalle parempia mahdollisuuksia menestyä myös täällä", Väyrynen perustelee.

Hänen mukaansa vihreät eivät kaupungistumista edistäessään aja aidosti kestävän ja ympäristöystävällisen yhteiskunnan asiaa.

"Korona-virus saattaa lisätä kriittisyyttä globalisaatiota kohtaan entisestään. Britanniassa ja Yhdysvalloissa käänne on jo tapahtunut ja pidän sitä myönteisenä merkkinä. Keskustan olisi hyödynnettävä muutos ja ajettava hajautettua yhteiskuntaa."

Paavo Väyrynen kirjoittaa aiheesta laajemmin blogissaan

Lue lisää:

Paavo Väyrysen paluu puolueeseen jakaa keskustapäättäjiä — "Nämä seikkailut muissa liikkeissä eivät hirveästi luottamusta herätä”

Sairaalaankin päätynyt Paavo Väyrynen liittyy keskustan ruotsinkieliseen yhdistykseen — viime vaaleissa ruotsinkielinen piiri kehotti boikotoimaan keskustaa

Mikko Kärnä hyväksyy Paavo Väyrysen paluun keskustaan, mutta syyttää tätä puolueen heikosta kannatuksesta: "Hänen pitäisi itsekin miettiä, minkälaista myyräntyötä on puolueelle tehnyt"

• Paavo Väyrynen valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuonna 1970, 50 vuotta sitten
• Toimi keskustan puheenjohtajana 1980-1990, on pyrkinyt puheenjohtajaksi vuosina 2003, 2010, 2012, yritti ehdokkaaksi myös vuonna 2018
• On toiminut ministerinä 5 997 päivän ajan.
• Väyrynen perusti kansalaispuolueen vuonna 2016 ja erosi keskustan jäsenyydestä vuonna 2018, jätti kansalaispuolueen ja perusti Seitsemän tähden liikkeen vuonna 2018 ja liittyi keskustan jäseneksi uudelleen tämän vuoden helmikuussa
• Seitsemän tähden liikkeen eduskunta- ja eurovaaliehdokkaaksi valittiin esimerkiksi Ilja Janitskin, joka sai käräjäoikeudessa tuomion yhteensä 16 rikoksesta muun muassa MV-lehdessä julkaistujen rasististen ja loukkaavien kirjoitusten takia
• Väyrynen on ollut presidenttiehdokkaana vuosien 1988, 1994, 2012 ja 2018 vaaleissa
• On kirjoittanut ja toimittanut yhteensä noin 30 kirjaa, viimeisimpänä "Yhteinen vuosisatamme"
• Toimii tällä hetkellä Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä