Tuettujen lomien suosio tuplaantui ‒ syynä koronarajoitusten purku ja lisääntynyt tuen tarve
Tuettujen kesälomien hakemusten määrä on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Hintojen yleisen nousun vuoksi jaettavien lomien määrä saattaa laskea ensi vuonna.
Noin puolet tuetuista lomista myönnetään lapsiperheille. Kuva: Mauri RatilainenTämän vuoden tuetut kesälomat on jaettu, ja moni lapsiperhe nauttii parastaikaa viiden päivän lomastaan eri puolilla Suomea.
”Sekä hakemusten määrä että hakemuksella olevien henkilöiden määrä on kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Heinäkuun alussa olemme jo ylittäneet viime vuoden hakemusten määrän”, Hyvinvointilomat ry:n toiminnanjohtaja Heikki Majava kertoo.
Verkkosivujen kävijämäärien kasvu marras–maaliskuussa antoi vihjeitä suosion kasvusta, mutta hakemusten tulva yllätti silti.
Vuonna 2021 Hyvinvointilomien kautta tuettua lomaa haki 36 617 henkilöä, joista 13 186 sai loman. Lapsiperheille on myönnetty lomia kesälle budjetoitua enemmän.
Heikki Majava arvelee kasvun johtuvan koronan aikana patoutuneesta tarpeesta päästä lomalle. Koronan koetaan helpottaneen, mikä lisää uskallusta lomailla.
”Nyt tarvitaan lomaa. Toisaalta saamiemme hakemusten perusteella näyttää siltä, että heikko-osaisten määrä on kasvanut yhteiskunnassamme, mikä lisää tuettujen lomien kysyntää.”
Tuetut lomat ovat viiden vuorokauden mittaisia, ja ne myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Lomat sisältävät majoituksen, täysihoidon, ruokailut sekä ohjattuun lomaohjelmaan osallistumisen.
Tuettujen lomien saaja kustantaa matkan lomakohteeseen ja maksaa omavastuuosuuden, joka vaihtelee matkakohteittain. Polttoaineen hinnannousu ei ole vielä näkynyt hakemusten määrässä.
”Matkakustannuksiin liittyvissä ongelmissa ohjaamme hakijat kääntymään kunnan sosiaalitoimen puoleen ja hakemaan kulut sitä kautta.”
Hyvinvointilomat ry alkoi toimintansa vuonna 2012. Se on yksi viidestä järjestöstä, jotka myöntävät tuettuja lomia Sosiaali- ja terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista.
”Valinnassa olemme painottaneet lapsiperheitä, sillä näemme, että on paljon ihmisiä, jotka eivät muuten pääse lomalle. Valitettavasti olemme joutuneet vastaamaan myös kieltävästi. On vaikeaa sanoa ihmisille, että ette pääse lomalle.”
Heikki Majava näkee lasten lomailun elämää rikastuttavana ja yhdenvertaisuutta lisäävänä asiana. On tärkeää, että kesästä jää muistoja myös kodin ulkopuolelta.
”Huonommuuden tunne kasaantuu, jos ei koskaan pääse lomalle”, Majava pohtii.
Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n toiminnanjohtaja Anne Ylönen uskoo yleisen hintojen nousun näkyvän ensi vuonna paitsi lomalaisten matkakustannuksissa, myös yhdistyksen toiminnassa.
”Tänä vuonna pystymme tarjoamaan kuusisataa lomaviikkoa, mutta samalla avustussummalla jaettavien lomien määrä saattaa ensi vuonna laskea viiteensataan.”
MTLH perustettiin vuonna 1954 tukemaan maaseudun äitien ja lasten virkistäytymistä. Nykyään järjestö toimii valtakunnallisesti. Noin puolet lomista myönnetään perheille, senioreille noin neljäsosa ja neljäsosa potilasryhmille.
”Perheiden ja seniorien lomahakemusten määrä on palautunut koronaa edeltävälle tasolle ja vähän ylikin. Erityisryhmien lomissa korona näkyy yhä peruutuksina”, toiminnanjohtaja Ylönen sanoo.
Ylösen mukaan koronan jälkeisissä hakemuksissa näkyy kasvanut yksinäisyys, vertaistuen tarve ja sosiaalinen eristäytyminen. Myös vakavat taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet.
”Perusajatuksemme on edelleen tarjota virkistystä ja vertaistukea arjen askareiden lomassa. Tuemme tasa-arvoisuutta tarjoamalla lomamahdollisuutta myös niille, joille se ei taloudellisesti muuten olisi mahdollista”, Ylönen sanoo.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
