Analyysi: Kaasuase on edelleen tehokkaampi Venäjän Putinin kuin Saksan Scholzin kädessä - siksi paine kohti öljyboikottia kasvaa
EU:lla on jäljellä enää vain rivejä repiviä Venäjän vastaisia pakotteita. Pelko rajusta inflaatiosta ja talouskasvun romahtamisesta kuitenkin yhdistää.
Polttoaineista maksetaan Saksassa paikoin jo lähes 2,50 euron litrahintoja. Kuva: Wolfram SteinbergEU-maat ovat päättäneet jo neljännestä pakotekierroksesta Ukrainaan hyökännyttä Venäjää vastaan. Kyse on järeistä toimenpiteistä, kun niitä verrataan esimeriksi Krimin valtauksen jälkeisiin sanktioihin, joilla presidentti Vladimir Putinia yritettiin pakottaa perääntymään.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) korosti tiistaina, että edelleen valtiovarainministereiden ja sitä kautta EU-hallitusten rintama on pysynyt yhtenäisenä, kun päätöksiä on tehty. Näin siitäkin huolimatta, vaikka jo nyt sota ja Venäjän eristäminen rokottavat jäsenmaita hyvin eri tavalla.
Jatko on selvästi vaikeampi. Siksi on syytä varautua pitkään ja veriseen sotaan, jota ukrainalaiset todennäköisesti käyvät karuun loppuun asti yksin.
Sekä Saarikko että muita jäsenmaita kuin Suomea edustaneet Brysselin kokouslähteet vakuuttivat tiistaina, että yhteistä valmiutta kiristää pakoteruuvia löytyy. Ratkaisevan askeleen, eli venäläiseen energiaan kohdistuvan boikotin edessä on kuitenkin myös edelleen Saksan kokoinen kynnys. Sen kaikki myöntävät.
Saksalaisten energia-asiantuntijoiden mukaan EU:n suurin kansantalous ei yksinkertaisesti pysty korvaamaan venäläistä kaasua nopeasti ilman hallitsemattoman rajuja seurauksia. Saksan talousministeri Robert Habeck on puhunut joukkotyöttömyydestä, elintason romahduksesta ja yhteiskuntarauhan järkkymisestä, joista yhdessä muodostuisi mahdoton savotta liittokansleri Olaf Scholzin tuoreelle hallitukselle.
Niin mahdoton, että Putinin häikäilemättömän ja Ukrainassa tuhoa kylvävän sotakoneen rahoittamista on jatkettava, vaikka se tuntuu päivä päivältä vastenmielisemmältä.
Jos Saksa päättäisi yhdessä yössä lopettaa kaasun tuonnin Venäjältä, inflaatio kiihtyisi nopeasti hallitsemattomaksi ja maan kansantuote notkahtaisi alaspäin voimakkaasti, koska huoltovarmuuden takaaminen edellyttäisi kaasusta riippuvaisen teollisuuden pyörien pysäyttämistä. Noin 35 prosenttia Saksan teollisuuden tarvitsemasta energiasta katetaan kaasulla eikä nopeita vaihtoehtoja ole saatavilla.
Tiettävästi Saksa on eri yhteyksissä varoittanut muita EU-maita kaasuboikottiin liittyvästä stagflaatioriskistä, joka toteutuessaan tulisi erittäin kalliiksi kaikille. Stagflaatiolla tarkoitetaan taantuman, korkean työttömyyden ja rajun inflaation myrkyllistä yhdistelmää, jota on vaikea torjua. Saksalaiset ovat korostaneet, että kaasuboikotti haittaisi tätä kautta enemmän boikotojia eli EU:ta kuin Vladimir Putinin johtamaa Venäjää.
Toistaiseksi tämä argumentti on tehonnut, vaikka erityisesti Puola ja Baltian maat vaativat edelleen, että energian tuontia Venäjältä pitäisi leikata välittömästi.
Talousministeri Habeckin lähipiiriin kuuluvien lähteiden mukaan Saksa tarvitsee ainakin 18 kuukautta korvatakseen suurimman osan venäläisestä kaasusta ilman dramaattisia seurauksia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaasuase on Putinin kädessä paljon tehokkaampi kuin Scholzin. Kremlin isäntä saisi Saksassa ja koko Euroopassa paljon taloudellista tuhoa aikaan, jos hän päättäisi sulkea kaasuhanat. Oma sotakone jauhaisi silti öljyn viennistä saatavilla tuloilla ja kaasulle Venäjän olisi helpompi löytää muita ostajia, jos vienti Eurooppaan tyrehtyisi.
Juuri tästä syystä sekä Brysselin EU-foorumeilla että Berliinin hallituspuolueissa kasvaa paine lopettaa venäläisen öljyn tuonti mahdollisimman pian. Reilu kolmannes Saksan tarvitsemasta öljystä tulee Venäjältä, kun taas venäläisen kaasun osuus on yli 50 prosenttia.
Jos EU päättäisi Saksan johdolla venäläisen öljyn tuonnin, Ukrainaa moukaroivan Putinin armeijan muutenkin yskivä eteneminen pysähtyisi kokonaan selvästi nopeammin. Venäjä sai viime vuonna öljyn viennistä tuloja lähes 180 miljardia dollaria. Kaasutulot olivat vain reilun kolmanneksen tästä.
Öljyä, jota kuljetetaan enemmän tankkereilla, on helpompi tuoda Eurooppaan muualta. Ja toisaalta Venäjän on myös vaikea ohjata Ystävyys-nimistä putkea pitkin Eurooppaan tulevaa öljyänsä muille markkinoille.
Toistaiseksi EU-maat keskittyvät kuitenkin lieventämään Ukrainan sodan aiheuttamaa polttoaineiden ja energian hintojen nousua kansallisilla toimenpiteillä. Se repii osaltaan 27 jäsenmaan rivejä, vaikka toisin todistetaan.
EU:n komissio yrittää pitää lakoja käsissään niin, ettei pahenevan energiakriisin seurauksena ajauduttaisi tukien kanssa kilpajuoksuun, jonka vauraammat jäsenmaat vääjäämättä voittavat.
Saksassa bensiinin ja dieselin litrahinnat ovat nousseet jo lähelle 2,50 euroa. Liittokansleri Olaf Scholzin johtama kolmen puolueen hallitus riitelee nyt siitä, miten autoilijoiden kustannustaakka voitaisiin keventää.
Valtiovarainministeri Christian Lindner on ehdottanut jopa 40 sentin "tankkausalennusta", jonka autoilijat saisivat huoltoasemien kassoilla ja valtio korvaisi markkinahinnan ja alennetun hinnan välisen erotuksen huoltoasemien pitäjille. Hallituspuolue vihreät suhtautuvat kriittisesti fossiilisten polttoaineiden hintojen alentamiseen.
Ylipäätään vihreän siirtymän hidastuminen Ukrainan sodan vuoksi aiheuttaa repeytymiä EU-rintamaan. Venäjän kaasusta riippuvainen Saksa ei suostu edelleenkään vakavasti keskustelemaan ydinvoiman käytön jatkamisesta, vaan pohtii ennen muuta vaihtoehtoisia kaasun tuojia ja harkitsee hiilen käytön jatkamista. Saksan viimeiset ydinvoimalat suljetaan poliittisella päätöksellä tämän vuoden lopussa.
EU:n komissio, joka perinteisesti on vastustanut markkinakilpailua rajoittavia toimenpiteitä, näyttäisi nyt taipuvan jonkinlaisen keskitetyn hintasäätelyn kannalle. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhui viime viikon huippukokouksessa hätätoimenpiteistä, joilla rajoitetaan kaasun ja sähkön hintojen välistä kytkentää. Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on kertonut pyrkivänsä lähipäivinä vaikuttamaan muiden jäsenmaiden johtajiin, jotta tämä kytkentä murrettaisiin.
EU:ssa sähkön tukkuhinta seuraa viimeisimpiä energian huutokauppahintoja. Koska nimenomaan kaasua tarvitaan varmistamaan kysynnän edellyttämät energiatoimitukset, korkea kaasun huutokauppahinta nostaa myös sähkön hintaa. Ydinvoimaa käyttävän Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire on korostanut, että erityisesti hiilivapaan sähkön hinta ei saisi olla kytköksissä kaasun hintaan.
Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis puolestaan on vaatinut suoraa kaasun hintasääntelyä ja saanut tukea maakaasusta riippuvaisilta mailta, kuten Belgialta ja Italialta. Saksa. Pohjoismaat ja Hollanti ovat toistaiseksi torjuneet keskitetyn hintasääntelyn.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
