Kommentti: Neste valitsi Rotterdamin – kaikkien ytimien Suomi nyt vaan on kaukana kasvavista markkinoista
Porvoo on merirahdin kannalta kaislikkoliikenteen varrella, supertankkerit ja valtamerirahti liikennöivät Rotterdamin hubiin.
Mastera-alus lähestyy Porvoon Kilpilahden jalostamon satamaa. Kuva: Sanne KatainenNeste punnitsi uuden jalostamonsa sijaintipaikkoina Suomen Porvoon ja Hollannin Rotterdamin välillä. Neste valitsi Rotterdamin, muttei hylkää Porvootakaan.
"Perusteellisten tutkimusten ja laskelmien perusteella investoinnin kokonaiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät Rotterdamissa. Päätöksemme perustuu tulevaisuuden kilpailukykymme varmistamiseen ja uusiutuvien tuotteiden kasvustrategiamme toteuttamiseen", kertoo Nesteen toimitusjohtaja Peter Vanacker tiedotteessa.
Päätökseen vaikuttivat logistiikkakustannukset, uusien markkinoiden ja raaka-ainelähteiden läheisyys ja paikkakohtaiset rakennuskustannukset. Kauppalehti kertoi maaliskuun alussa, että eri arvioiden mukaan noin 1,5 miljardia euroa maksavan biojalostamon rakentaminen Rotterdamiin olisi jopa 500 miljoonaa euroa edullisempi kuin Porvoon Kilpilahteen tehty investointi.
Kasvavien markkinoiden läheisyys ja logistiiikka ovat ne pitkällä tähtäimellä merkittävimmät tekijät.
Globaalin kemianteollisuuden kannalta Rotterdam järkeenkäypä valinta. Kemianteollisuuden investoinnit ovat jo vuosikymmenen ja ylikin sijoittuneet Euroopan sijasta mieluummin Aasiaan, missä nopea talouskasvu on luonut kemianteollisuuden tuotteille trendin omaisesti nousevan kysynnän.
Rotterdam puolestaan on Euroopan suurin satama. Vuodesta 1962 vuoteen 2004 Rotterdam oli myös koko maailman suurin satama rahtimäärillään. Nyttemmin Aasian hubit, Singapore ja Shangha,i ovat ohittaneet Rotterdamin.
Kauppa ja merenkulku, niiden tahtiin maailma tikittää.
Myös Suomi on lähes täysin riippuvainen meriliikenteen sujuvuudesta: vienti- ja tuonti hengittävät sen tahtiin.
Itämeri on sisämeri, jonne eivät Rotterdamiin pysähtyvät supertankkerit ja mahtavimmat kontti- ja kuivarahtialukset purjehdi. Jatkokuljetukset hoituvat pienemmillä aluksilla Suomenkin satamiin.
Itämeren meriliikennettä kutsutaan "kaislikkoliikenteeksi". Satamia on paljon, kulkusyvyydet suhteellisen matalia.
Kansantalouksien ja kaupan toimivuuden kannalta viimeiset mailit ovat kuitenkin vähintään yhtä ratkaisevia.
EU:n ja euroalueen jäsenenä Suomi haki ja pääsi kaikkiin tavoittelemisiinsa ytimiin Euroopassa.
Ei Neste Porvoota hylkää, investoinnit Kilpilahden teollisuusalueella ovat olleet mittavia.
Naantalin jalostamonsa Neste hylkäsi. Vain satama ja sinne johtava syväväylä läpi Saaristomeren muistuttavat turvallisuuspoliittisesta investoinnista, jolla sotien jälkeinen Suomen valtio turvasi huoltovarmuutta perustamalla maahan ensimmäisen öljynjalostamon.
Naantali oli riittävän kaukana itärajalta. Etäisyys ja suojaisuus saaristoreitin takana olivat runsaat 70 vuotta sitten jalostamosijoituksen ratkaisevia etuja.
Kansainvälinen työnjako jatkuu.
Aasia ja USA:kin ovat päässeet finanssikriisin jälkeen ja koronakriisistä toivuttaessa kiinni nopeampaan ja laajempaan talouskasvuun. Kiinan talouskasvuksi ensi vuonna Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa kahdeksan prosenttia. Euroalueen bkt:n Etla ennustaa kasvavan 4,7 prosenttia tänä vuonna ja 3,5 prosenttia vuonna 2022.
Lue aiheesta lisää: Neste valitsi Rotterdamin uuden jalostamon sijaintipaikaksi Porvoon sijasta – Porvoon kaupunki pitää päätöstä ikävänä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
