Tutkija ei usko, että pääkaupunkiseudun asumistuen laskeminenkaan vaihtaisi muuttoliikkeen suuntaa: "Se sama perusmekanismi on koko ajan siellä taustalla"
Muuttoliiketutkija ennakoi, että asumistukimenot tulevat pysymään luultavasti korkealla tasolla myös jatkossa.
Muuttoliiketutkijan mukaan asumistukijärjestelmän remonttikaan ei saa muuttovirtoja kääntymään pois pääkaupunkiseudulta. Kuva: Juho LeskinenMT kertoi aiemmin maanantaina, että Suomen asumistukimenot ovat ohittaneet maataloustukien kulut. Kelan maksama asumistukipotti ylitti nimittäin viime vuonna 2 miljardin rajan. Maataloustukia taas maksetaan vuosittain noin 1,9 miljardia euroa.
Muuttoliiketutkija ja Porin kaupungin kehittämispäällikkö Timo Aro ei usko, että asumistuki sinällään vaikuttaa ihmisten muuttohalukkuuteen. Hän ei tämän vuoksi lähtisi remontoimaan asumistukijärjestelmää niin, että tukimäärää laskettaisiin pääkaupunkiseudulla ja nostettaisiin muualla maassa, jotta pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevat monet tyhjät asunnot saataisiin edes osittain täytettyä.
"Vaikka asumistukijärjestelmää rukattaisiin kuinka paljon, en usko, että se hirveän paljon tulisi vaikuttamaan siihen, että muuttovirrat kääntyisivät toiseen suuntaan", Aro sanoo.
Aro perustelee näkemystään sillä, että silloin kun nuoret ja nuoret aikuiset muuttavat, työ itsessään ei ole ainoa asia, jonka perässä muutetaan. Samalla haetaan myös kaikkia työn ulkopuolella olevia asioita.
Pääkaupunkiseudun asumistuen vähentämisen sijaan Aro heittää ilmoille tyystin toisenlaisen ajatuksen.
"Jos kerran ihmiset haluavat muuttaa pääkaupunkiseudulle, ja sinne on koko ajan asuntotarjontaa enemmän muuttovirtoja, pitäisikö sitten pääkaupunkiseudulla päinvastoin jollain tavoin ottaa huomioon kalliimman asumisen erityispiirteet", tutkija pohtii.
Alueellisia eroja on hänen mukaansa yritetty vuosien varrella tasoittaa erilaisilla yhteiskuntapolitiikan keinolla, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.
"Se sama perusmekanismi on koko ajan ollut siellä taustalla. Tietyiltä alueilta muutetaan tietyille alueille", Aro sanoo.
Tutkija muistuttaa, että eri alueiden välillä on aina ollut asumisen hinnoissa melko suuria eroja. Alueelliset erot ovat hänen mukaansa viime vuosina kasvaneet jopa merkittävästi.
"Se tulee ensimmäisenä näkyviin tietysti työllisyyseroina alueiden välillä, mutta se näkyy nopeasti myös asumiseen liittyvinä eroina", hän analysoi.
Aro huomauttaa, että muuttoliike heijastelee melko hyvin taloudessa tapahtuvia suhdannevaihteluita. Toisin sanoen silloin, kun talous- ja työllisyystilanne paranevat, kuntien väliset muutot lisääntyvät. Kun taas talous- ja työllisyystilanne heikkenevät, myös muuttointo hyytyy.
"2010-luvun kehityksessä on ollut erityistä se, että laskukaudellakin muuttojen määrä nimenomaan kaupunkeihin kasvoi aika paljon. Se näkyy sitten asumistukimenoissa välittömästi", Aro sanoo.
Neljä viidestä muuttajasta on Aron mukaan tyypillisesti keskimäärin alle 35-vuotiaita. Suurin osa muutosta keskittyy taas 15–29 -vuotiaiden ikäryhmään. Noina ikävuosina muutetaan paljon opiskeluiden, työn ja perheen perustamisen takia.
Muuttoliiketutkija ennakoi, että asumistukimenot tulevat pysymään luultavasti korkealla tasolla myös jatkossa. Hän kuitenkin muistuttaa, että asumistuen kehittymistä on hankala tarkkaan arvioida. Asumistukijärjestelmään on nimittäin tehty melko suuria muutoksia.
"Jos nyt ajattelee ihmisten liikkuvuutta paikkojen välillä, en usko, että siinä tulee tapahtumaan kauhean isoja muutoksia. Ihmisten liikkuvuus eri alueiden välillä tulee luultavasti jatkumaan", Aro perustelee ajatustaan tulevaisuuden suuresta asumistukipotista.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
