”Kaikki turve mitä pystytään, pitää ensi kesänä korjata” ‒tulevana talvena iskee sähköpula, sitä seuraavana uhkaa loppua lämmitysenergia

Ensi talven jälkeen varastoissa oleva turve on poltettu. Tuontihaketta ei enää saa, ja sen korvaaminen kotimaisella vaatisi valtavaa tuotannon lisäystä.  Kuva: Markku Vuorikari

Ensi talvena Eurooppaa ja Suomea uhkaa sähkön korkean hinnan lisäksi myös energianiukkuus.

”Euroopassa on rakennettu energiariippuvuus venäläiseen maakaasuun. Kun laitokset on rakennettu yhden toimittajan putkikaasun varaan, ei uutta toimittajaa löydy nopeasti”, kantaverkkoyhtiö Fingridin Jukka Ruusunen sanoo.

Suomen osalta tuontikaasua suurempi ongelma on tuontisähkö. Enimmillään jopa 10 prosenttia Suomeen tuodusta sähköstä tuli Venäjältä. Ensi talvena se on ostettava muualta.

”Tämä on ongelma ensi talvena. Vuonna 2023 Suomesta tulee Olkiluoto 3:n ja lukuisten tuulivoimalahankkeiden johdosta vuositasolla energiaomavarainen”, Ruusunen kertoo.

Olkiluoto 3 tuottaa jo nykyisellä tasollaan sähköä lähes Venäjän tuonnin maksimikapasiteetin teholla.

Kaukolämmön osalta tilanne on päinvastainen. Varastot hakkeesta ja turpeesta riittävät ensi talveksi, mutta sitä seuraavalla lämmityskaudella poltettava uhkaa loppua.

”Aiemmilta kausilta jyrsinturvetta on vielä aika paljon varastoissa, mutta kevään jälkeen sitä ei juuri enää ole. Sitä en tiedä, kuinka paljon Venäjältä kerettiin tuoda energiapuuta”, Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen kertoo.

Aemmin energiapuuta on tuotu idästä jopa neljäsosa Suomen tarpeesta.

”Seuraavaa lämmityskautta ajatellen puuttuu Venäjän puu, 4-5 terawattituntia turve-energiaa ja maakaasu jolla on tehty kaukolämpöä. Jatketaanko samalla vielä kivihiilestä luopumista?”, Martikainen pohdiskelee.

”Karkeilla arvioilla noin 10 terawattituntia enemmän pitäisi saada kotimaista puuenergiaa haalittua seuraavaksi lämmityskaudeksi edelliseen verrattuna. Se tarkoittaa kotimaisen energiapuumäärän kaksinkertaistamista.”

Ensi kesänä turpeennostossa ei päästä takavuosien määriin, sillä alalta on poistunut paljon toimijoita ja kalustoa on romutettu. Lämmitystarpeen korvaaminen pelkällä puulla vaatisi sitä valtavasti.

”Kymmenen terawattituntia lämpöä eli viisi miljoonaa kuutiota energiapuuta tarkoittaisi rekkajonoa Suomen päästä päähän”, Martikainen laskee.

”Kaikki turve mitä pystytään, pitää ensi kesänä korjata.”

Martikainen uskoo, että turvetta aiottiin monin paikoin korvata venäläisellä tuontipuulla ja maakaasulla. Nyt se ei onnistu.

”Eiväthän kaupungit kylmäksi mene. Lämpölaitokset etsivät jotain poltettavaa sillä hinnalla kuin sitä saavat, ja siirtävät kustannukset kaukolämmön käyttäjille. Sitten jos kiinteää polttoainetta ei löydy niin poltetaan varmaan öljyä.”