Unionissa vaan ei Euraasiassa

Miksi Venäjä komensi sotilaitaan Ukrainaan? Mitä Putinin päässä liikkui? Eikö hän tajunnut, millaisia voimia on panemassa liikkeelle: synnyttämässä sodan mahdollisuuden keskelle Eurooppaa.

Tämän viikon alussa levisi julkisuuteen Saksan liittokanslerin Angela Merkelin arvelu, että ”Putin elää toisessa maailmassa”.

Putin on Venäjän presidentti, mutta Neuvostoliiton kasvatti.

Vuonna 1952 syntynyt Putin muistaa hyvin ajan, jolloin hänen kotimaansa oli toinen supervalloista – varsinkin sotilaallisesti.

Haikaileeko presidentti takaisin tuohon aikaan, onko entisellä KGB-upseerilla tullut kylmää sotaa ikävä?

Putin hallitsee Venäjää yksinvaltaisesti. Todellinen oppositio puuttuu. Samoin vapaa tiedonvälitys.

Toisessa maailmassa elävä hallitsija voi komentaa joukkonsa naapuriin, kun on ensin tukkinut suut omassa maassaan.

Mielenosoitukset Kiovassa alkoivat marraskuussa presidentti Viktor Janukovitshin ilmoitettua, että Ukraina ei allekirjoita yhteistyö- ja vapaakauppasopimusta EU:n kanssa. Janukovitshin päätöksen taustalla oli Venäjän painostus. Länsimieliset ukrainalaiset suuttuivat.

Venäjä ei siedä Ukrainan lähentymistä länteen, sillä Putin on kirjoittanut Ukrainalle ison roolin Venäjä-vetoiseen Euraasian unioniin.

Ukrainalla on monta pulmaa ratkaistavanaan. Kansan enemmistö haluaa kuitenkin ratkoa ongelmat itse, ilman naapurin painostusta.

”Venäläisessä ajattelussa maa on osa Venäjää, kun se on kerran valloitettu. Sillä tavalla mekin edelleen kuulumme heidän ajattelussaan heidän puolellensa”, kirjoittaa presidentti Mauno Koivisto kirjassaan Venäjän idea.

Vuonna 2001 ilmestynyt kirja on hieno tiivistys Venäjästä. Koivisto saa sopimaan runsaaseen 300 sivuun yli tuhat vuotta Venäjän historiaa, niin aatteiden kuin politiikankin kehitystä.

Suomen ja Ukrainan historia on erilainen, mutta yhtäläisyyksiäkin on. Esimerkiksi maantieteellinen sijainti, kummallakin on reilusti yli tuhat kilometriä maarajaa Venäjän kanssa. Ja kumpikin maa tietää, miltä tuntuu, kun iso naapuri ei pysy omalla tontillaan.

Euroopan unionia arvostellaan Suomessa paljon, välillä aiheestakin.

Venäjän otteessa pyristelevän Ukrainan tapahtumia seuratessa on kuitenkin tullut kiitollinen olo: on se sentään hyvä, että pääministeri Esko Aho (kesk.), ulkoministeri Heikki Haavisto, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) ja valtiosihteeri Veli Sundbäck allekirjoittivat sopimuksen Suomen liittymisestä Euroopan unioniin jo vuonna 1994.

Mieluummin läntisessä Euroopassa kuin Euraasian unionissa.

Muolaan Perkjärvi 3.3.2014. Venäjän presidentti Vladimir Putin seuraa sotaharjoitusta Karjalankannaksen Kirillovskojessa, joka sijaitsee Viipurin ja Pietarin välissä. Suomelle kuuluessaan seutu oli Muolaan kuntaa.

Kannaksella kalistelee aseitaan yli 1 800 sotilasta. Itänaapurin voimannäyttö osuu mielenkiintoiseen ajankohtaan: tilanne Ukrainassa on kärjistynyt äärimmilleen Venäjän komennettua joukkojaan Krimin niemimaalle – itsenäisen Ukrainan alueelle.

Moskova tiistaina 4.3. Presidentti Putin pitää puheen, jossa hän väittää, että ukrainalaisia varuskuntia piirittävät sotilaat eivät ole venäläisiä vaan paikallisia turvajoukkoja.

Kuka uskoo?

Ei ainakaan Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.), jonka mukaan venäläisten selitys joukoille ei ole uskottava.

Avaa artikkelin PDF