Perhoskanta romahti Ahvenanmaalla – tutkijat ennustivat sen jo aiemmin matemaattisten mallien avulla
Mallien avulla tutkijat osoittivat, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa kesän 2018 poikkeavista säätekijöistä.
Vaikka ennusteilla saatiinkin esiin kannan romahdus, tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan sitä, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät. Kuva: Marjo Saastamoinen, Helsingin yliopistoHelsingin yliopiston tutkijat ovat hiljattain julkaistussa tutkimuksessa ennustaneet Ahvenanmaalla vuonna 2018 nähdyn perhoskannan romahduksen matemaattisten mallien avulla.
Mallien avulla tutkijat osoittivat, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa kesän 2018 poikkeavista säätekijöistä. Vaikka ennusteilla saatiinkin esiin kannan romahdus, tutkijat eivät kuitenkaan pystyneet tarkasti ennustamaan sitä, mitkä yksittäiset populaatiot selviäisivät ääri-ilmiöstä ja mitkä eivät.
"Käydessämme Ahvenanmaalla kesäkuun 2018 lopussa oli selvää, että pitkäaikaisseurannan kannalta saisimme ainutlaatuista aineistoa. Tavallisesti vehreimmätkin kedot olivat nyt täynnä kuivuuden takia ruskeiksi kuivuneita perhostoukkien ravintokasveja", evoluutioekologian apulaisprofessori Marjo Saastamoinen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa Saastamoisen tutkimusryhmä ja luonnonmaantieteen professori Miska Luoto matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta selvittivät ilmaston ääri-ilmiöiden vaikutuksia ja niiden ennustettavuutta luonnossa.
Tutkijat osoittivat satelliittikuva-aineiston perusteella, että kasvillisuus oli poikkeuksellisen voimakkaasti kärsinyt perhosten elinalueilla kevään ja vuoden 2018 kesän pahasta kuivuudesta johtuen. Matemaattisten mallien avulla tutkijat pystyivät osoittamaan myös sen, että perhoskannan romahdus oli ennustettavissa näistä poikkeavista säätekijöistä.
Tutkimuksessa tutkittiin täpläverkkoperhosten kannan romahdusta.
"Paikalliset vaikutukset luonnonpopulaatioissa ovat vaikeasti ennustettavissa jopa systeemissä, josta on kerätty aineistoa vuosikymmeniä", Saastamoinen huomauttaa.
Tutkimuksessa yhdistettiin ilmasto- ja satelliittiaineistoja Ahvenanmaan laitumilla ja kedoilla paikallispopulaatioiden verkostona eli metapopulaationa esiintyvän täpläverkkoperhosen yli 25 vuotta kestäneeseen pitkäaikaisseuranta-aineistoon.
Tutkimus on julkaistu Conservation Biology -tiedejulkaisussa.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
