Yaralle osa ammoniakista tulee edelleen Venäjältä. Kuva: Sanne Katainen
Venäjältä virtaa edelleen lannoitteiden raaka-aineita sekä Suomeen että kauttakulkuun – tällaisista määristä on kyse
Lannoitteita vievät toimijat ovat Tullin valvontaosaston johtajan mukaan usein pakotteiden alaisia, mistä johtuen niille voidaan joutua hakemaan poikkeuslupia.
Kumipyörillä liikkuva tuonti on hyytynyt, mutta rautatieden kautta liikennettä Suomen ja Venäjän välillä riittää edelleen. Kuvituskuva. Kuva: Mikko NikkinenTullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit vahvistaa MT:lle Venäjältä tulevan edelleen lannoitteita Suomen kautta.
Rautateitse tuodaan Venäjältä erityisesti lannoitteita kauttakuljetettavaksi edelleen EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.
”Puhutaan miljoonista kiloista”, Rakshit arvioi kauttakulkuliikenteen määriä.
Hän kertoo, että kyseiset kuljetukset sallitaan, sillä ruokaturvaa ympäri maailmaa ei haluta vaarantaa. Siksi lannoitteet ovatkin pakotteista vapaita.
”Lannoitteita vievät toimijat tai alukset ovat usein pakotteiden alaisia, mistä johtuen niille haetaan tarvittaessa ulkoministeriöstä poikkeusluvat”, Rakshit lisää.
”Tämä on tätä EU:n pakotepolitiikkaa, jossa sotaan kuulumattomien maiden ruokaturvaa ei haluta vaarantaa. Heijastevaikutuksia halutaan välttää.”
Pakotelainsäädäntö tulee EU:sta, ja Suomessa säädetään vain viranomaisten toimintavaltuudet.
”Heijastevaikutuksia halutaan välttää.” Sami Rakshit
”Kun kyseessä on EU:n sääntelyä, niin pakotteet ovat joka EU-maassa samat.”
Venäjältä ei juurikaan yritetä Tullin johtajan mukaan tuoda Suomeen pakotteiden alaisia tuotteita, ja tavaratuonti Venäjältä on muutoinkin todella alhaisella tasolla sotaa edeltävään aikaan verrattuna. Toiseen suuntaan on kuitenkin havaittu lukuisia yrityksiä.
”Näissä tapauksissa estämme teollista ja sotilaallista kykyä kasvattavien tuotteiden viennin.”
Rakshit haluaa korostaa aiheen ympärillä yritysten omaa vastuuta, jossa suomalaiset yritykset ovat hänestä kärkipäässä.
”Viranomaiset kuitenkin lopulta vain valvovat kauppaa, jota yritykset käytännössä toteuttavat”, hän muistuttaa loppuun yrityksien vastuusta.
Yksi kauttakulkuliikennettä harjoittavista toimijoista on Nurminen Logistics Oyj
Rautatiekuljetuksiin erikoistunut logistiikkakonserni tuplasi vertailukelpoisen liiketuloksensa alkuvuonna, vaikka liikevaihto laski. Myös sijoitetun pääoman tuotto kasvoi vertailukaudesta.
Yhtiö odottaa 3. elokuuta julkaistun puolivuosikatsauksensa jälkeen koko vuoden liikevaihdon olevan noin 132-148 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 vertailukelpoisen liikevoiton Nurminen Logistics arvioi olevan noin 18-21 miljoonaa euroa, kun viime tilikaudella 2022 se oli 9,7 miljoonaa euroa.
Konsernin toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta sanoo puolivuosikatsauksessa liikevoiton olleen kaikkien liiketoimintojen parantuneen tuloksen ja tiukan kulukurin ansiota.
”Oman tuotannon osuus liiketoiminnassa kasvoi, mikä vaikutti liikevoittoprosentin kasvuun merkittävästi”, hän toteaa konsernin tiedotteessa.
Nurminen Logistics osti entisen Operail Finland Oy:n eli nykyisen North Rail Oy:n helmikuussa, mikä selittää Pohjanvirran mukaan osaltaan parantunut tulosta.
North Rail harjoittaa myös kauttakulkuliikennettä, jonka kautta Nurminen Logistics kuljettaa vetureillaan suomalaisten asiakkaidensa Venäjältä alunperin olevaa lannoitteisiin liittyvää rahtia Suomessa.
”Meillä ei ole venäläisiä asiakkaita, emmekä kuljeta mitään Venäjälle tai sieltä tänne”, Pohjanvirta huomauttaa MT:lle.
”Osa asiakkaan rahdista jää Suomeen ja osa jatkaa muualle Eurooppaan”, hän jatkaa.
Konsernin puolivuosikatsauksessa lähiajan riskeiksi luetaan North Railin osalta ”maailmalle kriittisten ruokahuoltoon liittyvien lannoitteiden tai vihreään siirtymään tarvittavien metallien joutuminen länsimaisten pakotteiden kohteeksi”.
Konsernin toimitusjohtaja kertoo edeltävänä vuonna olleen paljon kertalukuja liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuen, mikä aiheuttaa eron vuosien välillä.
”North Railin vetopalvelun kate on luonnollisesti parempi, sillä siihen sitoutuva pääoma ja investointitarve ovat isoja. Oman tuotannon osuus on tässä siis lähes 100 prosenttia verrattuna aiempiin muun muassa Kiinan juniin.”
”Pidämme tarkasti huolta, että toimimme oikein ja seuraamme myös EU:n ja YK:n päätöksiä ja suosituksia.” Olli Pohjanvirta
North Ralin ostoa Pohjanvirta kuvaa isoksi strategiseksi liikkeeksi.
”Sen merkitys tulevaisuudessa on iso johtuen raideliikenteen renessanssista.”
Pohjanvirta ei näe North Railin kauttakulkuliikenteessä eettistä ongelmaa, sillä sen rautatievetopalvelu on Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvaa.
Kuljetettavat tuotteet on hänen mukaansa erityisesti määritelty lännessä ”tärkeiksi tuotteiksi”, joiden saatavuus on turvattava.
"Palvelemme kotimaisia asiakkaita heidän laillisessa liiketoiminnassaan, mikä luo Suomeen paljon työpaikkoja ja hyvinvointia sekä palvelee maailman ruokahuoltoa”, Pohjanvirta perustelee.
”Pidämme tarkasti huolta, että toimimme oikein ja seuraamme myös EU:n ja YK:n päätöksiä ja suosituksia”, hän jatkaa.
Ainakin lannoitteiden raaka-aineita virtaa siis edelleen Venäjältä Suomeen.
Cemagron toimitusjohtaja Juhani Muhonen kertoo MT:lle yhtiönsä hankkivan edelleen Venäjältä osan raaka-aineistaan.
”Hankinnat tapahtuvat pakotelainsäädännön puitteissa. Tämän lisäksi raaka-aineita hankitaan Liettuasta, Latviasta, Hollannista, Espanjasta, Saksasta ja Suomesta”, Muhonen täsmentää.
Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg sanoo puolestaan osan heidän ammoniakistansa tulevan Venäjältä toimittajilta, jotka eivät ole pakotteiden piirissä.
”Emme tuo kuitenkaan lannoitteita Venäjältä Suomeen eikä kauttakulkuunkaan”, Westerberg tarkentaa.
Muiksi lannoitteiden raaka-aineiden alkuperämaiksi hän luettelee muun muassa Saksan, Etelä-Afrikan ja Kanadan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
