Eurooppa on itse aiheuttanut itselleen painajaisen, jossa päähenkilönä häärii Yhdysvaltain 47. presidentti Donald Trump
EU ja sen mahtimaat eivät joko yrittäneet tai eivät osanneet käyttää hyväkseen Joe Bidenin nelivuotiskautta. Siksi USA:n vaalitulos on vanhalle mantereelle katastrofi.
Donald Trump oli Yhdysvaltain presidentinvaalien kiistaton voittaja eikä salannut tyytyväisyyttään saatuaan poikkeuksellisen vahvan mandaatin amerikkalaisilta äänestäjiltä. Kuva: Alex BrandonMünchen6.11.202418:00
Arvaamaton kiinteistömiljardööri tekee paluun Valkoiseen taloon vahvalla mandaatilla. Paljon vahvemmalla kuin vuonna 2016.
Amerikkalaiset haluavat 78-vuotiaan Donald Trumpin kaikista valheista ja rikoksista huolimatta. Hänen asemaansa vahvistaa lisäksi se, että republikaaneilla on nyt enemmistö sekä edustajainhuoneessa että kongressissa. Sen turvin ensi vuoden alussa työt aloittava Trump voi tehdä nopeasti ja tehokkaasti sekä hyvää että pahaa jälkeä.
Yhdysvaltalaisten äänestäjien enemmistö uskoo hyvään. Eurooppalaisten taas on syytä valmistautua pahimpaan lähes kaikilla rintamilla.
Vastuun tulevista ongelmista, pahimmassa tapauksessa suoranaisesta katastrofista, kantavat kuitenkin EU:n ja sen mahtimaiden johtajat. Ei Trump.
Nimenomaan Euroopan turvallisuuden kannalta USA:n vaalitulos on lähes vääjäämättä katastrofi. Ei siksi, että demokraattien ehdokas Kamala Harris hävisi, vaan siksi, että Eurooppa ei ole ottanut Venäjään liittyviä ilmiselviä turvallisuusriskejä riittävän vakavasti. Ei edes sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa.
Tukiessaan Ukrainaa yhdessä Joe Bidenin johtaman USA:n kanssa EU-maat ovat olleet välillisesti sodan osapuolia, mutta yhteinen tavoite eurooppalaisilta puuttuu. Pian kolme vuotta kestäneen sodan aikana ei ole kyetty määrittelemään, millä tavalla, missä laajuudessa ja ennen muuta miksi nimenomaan Euroopan pitää kaikissa olosuhteissa tukea Venäjän hyökkäystä torjuvaa Ukrainaa.
Kun yhteistä tavoitetta ei ole ollut, myös yhteiset panostukset turvallisuuden vahvistamiseksi ovat jääneet puolitiehen. Ja siksi eurooppalaisilla ei myöskään ole valmiuksia edistää itsenäisesti Ukrainan ja samalla koko Euroopan kannalta siedettävää sodan loppuratkaisua.
Vastuun tulevista ongelmista kantavat EU:n ja sen mahtimaiden johtajat.
Jos, tai pikemminkin kun Trump lopettaa Ukrainan sotilaallisen tukemisen ja ryhtyy hieromaan Putinin kanssa rauhaa ukrainalaisten eurooppalaisten päiden yli, Eurooppa ei voi muuta kuin katsoa avuttomana sivusta. EU:lla ja Naton eurooppalaisilla mailla ei ilman Yhdysvaltoja ole riittävästi sotilaallista muskelia painostaa Putinia ja pitää Ukrainaa pystyssä.
Jo pitkään on ollut selvää, että Venäjä uhkaa koko Euroopan turvallisuutta. Silti Ursula von der Leyenin johtama komissio on vasta nyt, presidentti Sauli Niinistön laatiman raportin pohjalta, tarttumassa mittaviin turvallisuushaasteisiin.
Eikä komission ponnistelu yksin riitä. Se tarvitsisi tuekseen EU:n jäsenmaiden yhtenäisen rintaman. Rivit kuitenkin rakoilevat unionin mahtimaiden, erityisesti Saksan sisäisen kaaoksen vuoksi.
Liittokansleri Olaf Scholzin johtama hallitus hallitus hajosi keskiviikkona. Ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestetään maaliskuussa.
Kolmen puolueen koalitio kaatui riitaan perustuslaillisesta velkajarrusta. Scholz olisi halunnut kytkeä sen pois päältä voidakseen panostaa Ukrainan tukemiseen ja maan oman puolustuksen vahvistamiseen. Liberaalipuoluetta edustanut valtiovarainministeri Christian Lindner ei tähän suostunut.
Eurooppa tarvitsisi Saksan taloudellisia voimavaroja Ukrainan tukemiseen ja maanosan turvallisuuden vahvistamiseen. Hallituskriisin vuoksi EU:n mahtivaltio saattaa nyt halvaantua kuukausiksi.
Saksassa on myös yhä enemmän niitä, joiden mielestä Venäjän kanssa pitäisi käynnistää neuvottelut sodan lopettamiseksi. Siksi Scholz on luonnostellut viime viikkoina EU-rivejä repiviä Ukraina-ratkaisuja. Todennäköisesti hän yrittää vaaleissa profiloitua ”rauhankanslerina” ja pelastaa näin poliittisen tulevaisuutensa.
Lisäksi koko EU:n taloudelle Trumpin uhkaamat tullit ja niiden käynnistämä kauppasota olisivat myös myrkkyä. Brysselissä on laadittu väkevät suunnitelmat siitä, miten Trumpin kauppaöykkäröintiin vastataan.
Myös tässä viennistä riippuvainen Saksa on heikko lenkki. EU:n yhteiset ratkaisut ovat helposti ristiriidassa unionin suurimman kansantalouden intressien kanssa. Tämä nähtiin Kiinan sähköautotullien kanssa. Sama voi toistua, jos tai kun Trump toteuttaa uhkauksensa.
Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.Artikkelia on täydennetty 7.11.2024 klo 8:30. Siihen on lisätty tiedot Saksan hallituksen kaatumisesta ja ennenaikaisista vaaleista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
