HELLAN KULMILLA Juurevaa meininkiä
Kuulas lokakuu upeine ruskalehtineen makaa nyt marraskuisessa maassa iljanteisena ja mustanruskeana.
Mieleen valuu sadeveden lailla tylsyys, ankeus ja värittömyys.
Mutta ei keittiössä! Nyt on nimittäin sopiva hetki noutaa kellarista ruokapöydän pulleat kuninkaat, juurekset.
Punajuuri, lanttu, porkkana, palsternakka – siinäpä oiva värikimara ja vitamiinien ynnä hivenaineiden lähde.
Ja halpojakin vielä. Kolme kiloa irtoaa parilla eurolla, ja siinä piisaa purtavaa hetkeksi. Palsternakka tosin on hivenen fiinimmän hintainen, onhan sen hipiäkin herkempi!
Moni kasvattaa juureksensa itse. Hintaa kertyy siemenpussin verran, jos kitkemisen ajattelee terapiana eikä työnä.
Säilyvätkin, kehvelit, pitkään. Kellarissa turvetettuna vaikka koko talven. Ja ellei ole kellaria, niin jääkaapin vihanneslokerossakin sopivasti, kunhan ne ottaa pois muovipussista ja latoo ilmavasti.
Helppouttakaan ei sovi unohtaa. Keitä ja käytä. Paahda ja pupella. Kun vain annat niille aikaa näyttää parhaat puolensa, ne pehmenevät suun ja vatsankin ystäviksi.
Monipuolisiakin mokomat ovat: niistä saa väkerrettyä vaikka koko menun alkuruuasta aterianperäiseen asti, leivonnaisia unohtamatta. Laatikot, lastut, kakut ja pihvit – mitä vain kokin mieli halajaa.
Pataruokiin ja muihin pitkää haudutusta vaativiin appeisiin juurekset suorastaan sulavat. Sosekeiton ne tekevät salonkikelpoisen samettiseksi.
Raakanakin tiedetään niitä syödyn. Rouskuvaa työtä purukalustolle ja vitamiinit täysimääräisinä kropan käyttöön.
Ja mikä tärkeintä: ne on kasvatettu kotimaassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
