Lahdessa särki kelpaa thaimaalaisille ja pian suurkeittiöille

Esa Huhtanen nostelee särkikalat nuotasta tynnyreihin. Saalis viedään satamaan, jossa osa siitä lähtee paikallisten asukkaiden matkaan. Valtaosa päätyy yhä kompostiin, mutta tilanteen toivotaan muuttuvan pian. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lahden Vesijärvestä poistetaan vuosittain noin 200 000 kiloa särkeä ja muita vajaasti hyödynnettyjä kaloja. Kalastus on käytännössä ainoa tapa poistaa järvestä ravinteita. Hoitokalastusta on harjoitettu useammalla vuosikymmenellä ja tulokset näkyvät.

Vesistön ekologinen tila on tyydyttävä ja arvokalojen kannat ovat elpyneet.

Lokakuisena aamuna nuottauspaikka on valittu tyynestä poukamasta, koska luotaimen mukaan siinä liikuskeli iso parvi. Tarkoitus on nostaa särkikaloja koko nuotan täydeltä. Saaliit tosin vaihtelevat joistakin kymmenistä kiloista kymmeneen tuhanteen kiloon.

Tähän aikaan vuodesta kiusana on piilevä, joka tukkii nuotan raot. Kun vesi ei pääse virtaamaan läpi, puskee vedenpaine kalat ulos pyydyksestä. Edellisenä päivänä saalis jäi vaivaiseen 40 kiloon eli käytännössä se oli hukkapäivä.

Lahden seudun ympäristöpalvelujen kenttämestari Esa Huhtanen kertoo, että tällä lautalla työskentelevät ovat kaupungin palkkalistoilla, joten elanto ei onneksi riipu saaliista.

Muutoin ammattikalastajille maksetaan poistokalasta noin 70 senttiä kilolta. Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että osakaskuntien talkookalastajille maksetaan 50 sentin kulukorvaus kilolta. Talkookalastajia on kymmenkunta. Myös pyydykset syntyvät talvisissa talkoissa.

Huhtasen mukaan suuri osa poistokalasta menee yhä haaskuuseen eli kompostiin. Kalastajat tosin ilmoittavat sosiaalisessa mediassa aina, kun kalaa on haettavissa satamasta. Monesti täkyyn tarttuvat paikalliset thaimaalaiset, jotka kokkaavat särkikaloista herkkuruokia. Myös metsästäjät noutavat ilmaista kalaa.

Tavoitteena on, että yhä suurempi osa saaliista saataisiin lautaselle. Malinin mukaan särkeä on toimitettu ammattikeittiöille joitakin kymmeniä tuhansia kiloja vuodessa: ”Lahden aterian kanssa on sovittu kalan hyödyntämishankkeesta ja lisäksi savusärkien purkittajat ostavat särkeä.”

Huhtasen mukaan särkipihvejä on tarkoitus nauttia isosti ainakin hiihdon MM-kisoissa keväällä.

Särjestä maksetaan tällä hetkellä noin euro kilolta.

Malinin mukaan massaajia ja massan käyttäjiä riittää Lahden seudulla. Ketjun heikoin lenkki on saaliin seulonta ja perkuu.

Hoitokalastusta on harjoitettu Vesijärvellä jo usealla vuosikymmenellä. Tulokset näkyvät kirjaimellisen kirkkaasti. Vesistöstä nousee kuhaa, muikkua ja siikaa. Nuottauksessa saaliin joukkoon eksyy arvokaloista joskus haukea ja ahventa.

Sinttiahvenia lukuun ottamatta petokalat päästetään takaisin uiskentelemaan.

Petokalakantojen elvyttyä seudulle on ilmestynyt kalastusturismia ja kalaa jalostavaa teollisuutta. Järven tilan paranemisesta hyötyvät kaikki osapuolet pienimmästä vesieliöstä urbaaniin ihmiseen.

Nuotanveto alkaa perinteisesti aamuyhdeksältä. Puolenpäivän jälkeen on käsillä h-hetki. Nouseeko kalaa vai ei? Lokit ovat ainakin saapuneet apajille ja käyvät malttamattomina nokkimassa nuottaa.

Pyydyksen perältä löytyy kuin löytyykin hopeana välkehtivä, sätkivä saalis. Lähempää tarkasteltuna satsi on juuri sitä mitä pitää: särkeä, lahnaa, salakkaa ja seassa muutama kuore.

Haavi heiluu ja viereisessä veneessä nököttävät tynnyrit täyttyvät.

Huhtanen arvioi saaliin painoksi liki 400 kiloa. Ei täysin tyhjä arpa, muttei mikään lottovoittokaan. Viesti sinkoaa someen, jotta poistokalaa arvostavat lahtelaiset tietävät tulla satamaan odottamaan.