Hallitus leikkaa kirkoilta – kirkkohallitus pitää esitystä perustuslain vastaisena

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) vastaa Orpon hallituksessa kirkollisasioista. Edellisessä hallituksessa kirkkoasioita hoiti tiede- ja kulttuuriministeri. Kuva: Stina Virkamäki

Osana valtiontalouden sopeutustoimia pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on jättänyt eduskunnalle rahoituslain muutoksen, jolla halutaan vähentää evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon valtion rahoitusta.

Hallitus aikoo toteuttaa leikkaukset kirkoille jäädyttämällä rahoituksen indeksikorotukset vuosina 2024–2027 yhdellä prosenttiyksiköllä.

Lakiesityksen mukaan muutos vähentäisi kyseisenä vuonna valtion talouden menoja evankelis-luterilaisen kirkon valtionrahoituksen osalta noin 1 227 000 eurolla ja ortodoksisen kirkon valtionavustuksen osalta noin 27 000 eurolla.

Hallituskauden loppuun, eli vuoteen 2027 mennessä VM:n laskelmien mukaan vaikutus ortodoksisen kirkon osalta on noin 115 000 euroa ja evankelis-luterilaisen kirkon osalta noin 5,1 miljoonaa euroa.

Lakihankkeen vastuuministeri on opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

Kirkkohallitus pitää rahoituslain muutosta ja indeksikorotusten jäädytystä perustuslain vastaisena, selviää lain valmisteluaineistosta. Kirkkohallitus katsoo lausunnossaan, että muutos loukkaa perustuslaissa turvattua uskonnonvapautta.

Hallitus esitti talousarvioesityksensä eduskunnalle 10. lokakuuta. Kuva: Hanne Salonen, Eduskunta

”Kirkon jäsenyyden perusteella, henkilön toteuttaessaan oikeuttaan kuulua uskonnolliseen yhdyskuntaan, ei tule joutua suurempaan vastuuseen julkisen talouden tasapainottamisesta kuin kirkkoon kuulumattomien”, kirkkohallitus painottaa lausunnossaan.

Kirkkohallitus näkee, että leikkauksen takia nimenomaan kirkon jäsenet joutuvat suurempaan vastuuseen valtion talouden tasapainottamisessa.

Lain esitöissä myös mainitaan, että aiemmin vuonna 2016 eduskunnan hallintovaliokunta katsoi mietinnössään, että indeksikorotusten jäädyttämisellä on vaikutusta kirkon jäsenten yhdenvertaisuuteen suhteessa muihin kansalaisiin.

Hallintovaliokunnan näkemys perustui arvioon siitä, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet saattaisivat joutua maksamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kirkollisveron maksamisen myötä enemmän kuin muut kansalaiset.

Seurakuntien rahoituksen laskiessa seurakunnilla voi myös nousta paineet nostaa kirkollisveroa, jotta lain säätämät ja ylimääräiset toimet voidaan rahoittaa.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Rahoituslain on tarkoitus tulla voimaan tammikuun alussa samaan aikaan kuin valtion talousarvio vuodelle 2024.