Lähes äänetöntä yhteistyötäkoiran ja metsästäjän välillä
Lyhytkarvainen saksanseisoja Könkäänvaaran Cumppani laukkasi sydämensä kyllyydestä Riistakoira-finaalissa ja sijoittui kolmanneksi. Sari Penttinen Kuva: Viestilehtien arkistoINARI (MT)
Monen kanakoirametsästäjän auto nielee kilometrejä toisensa perään jahtikaudella. Metsästyselämyksiä halutaan kokea niin Ylä-Lapin riekkomailla kuin metsäisemmissä teeri- ja metsomaastoissa sekä pelloilla.
Metsästyksen lisäksi moni kanakoiraharrastaja osallistuu rotujärjestö Saksanseisojakerho ry:n järjestämään koetoimintaan.
Vuoden huipentuma koerintamalla on suomenmestaruuskilpailu Riistakoira. Kolmipäiväisessä kilpailussa testataan koirat monipuolisesti, haku- ja riistatyöskentelyn lisäksi myös vesi- ja jälkityössä.
Tänä vuonna Riistakoira järjestettiin Inarin ja Utsjoen maisemissa syyskuussa. Kilpailuun osallistui yhteensä 28 koirakkoa.
Osallistumisoikeus on aiemmin vähintään yhden voittajaluokan 1. palkinnon kanakoirien erikoiskokeessa saavuttaneella koiralla.
Metsästyshalua ei voi olla aistimatta lihaksikkaista ja linjakkaista kanakoirista, jotka laukkaavat tunturikoivikossa tuulta hyväksikäyttäen. Ne luovivat tuulen ja maaston huomioiden ohjaajan etupuolella sik-sak -kuviota edeten yli 50 metristä aina satojen metrien etäisyydelle sivusuunnassa.
Vaikka koirat näyttävät liikkuvan täysin itsenäisesti, pitävät ne yhteyttä ohjaajaan. Yhteydenpito voi olla nopea vilkaisu etäältä tai pyörähdys ohjaajan luona, jonka jälkeen haku taas jatkuu.
Mikä saa kanakoiran laukkaamaan lähes väsymättömän oloisesti tunturissa? Halu löytää riistaa, halu löytää riekkoja.
Koira on jäykistynyt paikoilleen, linnun ruumiinhaju on saanut sen pysähtymään, eli se seisoo.
Kanalintu pyrkii ensisijaisesti juoksemaan pakoon, kun sitä uhkaa jokin. Toinen selviytymiskeino on piiloutua painautuen tai hypätä siiville.
Kanakoira on jalostettu työskentelemään niin, että se pysähtyy juuri sellaiselle etäisyydelle ruumiinhajun haistettuaan, että linnut pyrkivät piiloutumaan.
Jokaisen kanakoirametsästäjän sydän kiihdyttää tahtiaan, kun hän näkee koiransa seisomassa. Siinä vaiheessa otetaan ase sekä panokset esille ja valmistaudutaan ampumaan.
”Aja”, sanoo koiranohjaaja ja antaa koiralle luvan toimia, eli nostaa linnut nopealla syöksähdyksellä ilmaan. Onnistuneen riistalaukauksen päätteeksi koira käy noutamassa saaliin talteen saatuaan luvan ohjaajalta.
Tämä vuosi oli heikko riekkovuosi. Riistakoira-kilpailussa saatiin kuitenkin riittävästi tilanteita aikaiseksi, jotta päätuomari Jouni Kilpimaa pystyi valitsemaan parhaimman koiran kolmen päivän aikana annettujen näyttöjen perusteella.
Voittajan mantteli aseteltiin kuusamolaisen Kimmo Viinikan karkeakarvaisen saksanseisojan Stebas Noran selkään.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
