Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Juha Sipilä: "Keväällä ei tarvita lisää ilmastopäätöksiä eikä polttoaineiden veronkorotuksia"

Juha Sipilä laittaa ilmastokriisin ratkaisussa toivonsa teknologiaan. Kuva: Sanne Katainen

Keväällä oli tarkoitus nostaa uudelleen pöydälle muassa polttoaineiden veronkorotukset ja maatalouden päästöt. Niiden aika ei kuitenkaan ole vielä silloin, totesi Juha Sipilä marraskuun lopussa Suomenmaa-lehden haastattelussa.

Sipilä pysyy kannassaan, kun MT kysyi häneltä asiaa.

"Ilmastomuutoksen hillintään tehtävien toimien, jotka tähtäävät kymmenen vuoden päähän, arviointi on vaikeaa, ellei mahdotonta kuuden kuukauden kuluttua päätöksistä."

Hän lisää, että tehdyille päätöksille täytyy antaa aikaa ja arvioida niitä esimerkiksi vuosittain.

Sipilän ulostulolla on merkitystä, sillä hän on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja.

Hallituksen syksyisessä ilmastosovussa merkittävään rooliin nostettiin niin sanottu "perälautakirjaus". Sen mukaan syksyllä sovittujen toimien vaikutukset tarkistetaan puolen vuoden kuluttua, ja arvioinnit tekevät asiantuntijat ja tutkijat Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Sen perusteella oli tarkoitus pohtia uusia ilmastotoimia.

Keinovalikoimassa oli syksyllä vahvasti mukana lämmityspolttoaineiden veronkorotus ja liikenteen kansallinen päästökauppa, joka käytännössä olisi nostanut polttoaineiden hintoja. Polttoaineiden veronkorotukset torpattiin silloin, ja niin Sipilä toivoo olevan jatkossakin.

"Pitkien etäisyyksien maaseudulla oman auton käyttö on välttämätöntä, ei niillä turhaan ajella. Sähköautot ovat ehdottomasti vielä liian kalliita, eivätkä ne ratkaise kokonaan liikenteen ongelmaa."

Sipilä toteaa, että sähköautot ovat vielä liian kalliita eivätkä ratkaise kokonaan liikenteen ongelmaa. Hän vähentäisi päästöjä mieluummin jatkamalla biopolttoaineiden sekoittamista dieseliin ja bensiiniin.

"Veroissa riittää kauden alussa tehty indeksikorotus."

Sipilä laittaa toiveita uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Hän viittaa LUT-yliopiston arvioon, jonka mukaan Suomi voisi vähentää päästöjään jopa 20 miljoonaa tonnia vuodessa lisäämällä tuulivoimaa moninkertaisesti ja tekemällä tuulisähköstä vetyä liikenteen käyttöön.

"Suomelta puuttui budjettiriihessä 11 miljoonan hiilitonnin verran päästöjen alentamista hiilineutraalisuustavoitteesta. Tuolla yhdellä – tosin valtavan isolla – toimella voisimme tehdä melkein tuplasti sen verran. Tuo määrä on myös reilusti suurempi kuin paljon puhutut maatalouden päästöt."

Hän visioi, että uuteen teknologiaan keskittyminen toisi Suomeen kymmenien miljardien eurojen yksityiset investoinnit, kymmeniä tuhansia työpaikkoja sekä tekisi Suomesta hiilinegatiivisen ”puhtaan öljyn” vientivaltion.

"Ja mikä parasta, tulot tulisivat pääasiassa haja-asuttuun Suomeen."

Lue lisää:

Ex-pääministeri Juha Sipilä ratkomaan budjettiriihen ilmastojuntturaa –  vihreiden Maria Ohisalo: Ei ole kyse vain 0,2 megatonnin erosta

Löytyykö hallitukselta tahto kompromissin tekemiseen budjettiriihessä? "Ratkaisun avaimet pöydällä"

Yllättävä tutkimustulos: Turvemaiden käyttöön vaikuttaminen toisi Suomessa merkittävästi suuremmat ilmastohyödyt kuin lihan- ja maidonkulutuksen radikaali pudottaminen

Kaatuuko hallitus polttoaineveroon? – Puheenjohtaja Saarikko: Keskustalle on "reunaehto", ettei veroa koroteta