Erä

Valkoposkihanhien syöminen olisi voitu sallia, sillä lintudirektiivi ei sitä MMM:n virkamiehen mukaan estä – "Hävittämisvaatimus on kansallinen ratkaisu"

Yhdessä poikkeuslupahakemuksessa Varsinais-Suomen ely-keskukselta haettiin lupaa sekä hanhien ampumiseen että syömiseen, mutta lupa syömiseen evättiin.
Lari Lievonen
Poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen myönnettiin yhteensä 115 viljelijälle. Yksittäisellä tilalla saa ampua syksyn aikana 20–40 valkoposkihanhea tilan peltopinta-alasta riippuen.

Euroopan unionin direktiivissä luonnonvaraisten lintujen suojelusta (eli lintudirektiivin liitteessä kaksi) on lueteltu lajit, joita saa metsästää. Valkoposkihanhi ei kuulu tämän liitteen lajeihin, mutta se ei kuitenkaan estä sen hyödyntämistä ravintona.

"Lintudirektiivi kieltää tiettyjen lajien tappamisen ja syömisen, mutta sekä tappamis- että hyödyntämiskiellosta voidaan poiketa", sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi.

"Poikkeuslupa toki myönnetään vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, mutta jos samalla haetaan lupaa hyötykäyttöön, se voidaan lintudirektiivin nojalla sallia – jos halutaan."

Lintudirektiivin 9 artiklassa on oma säännös, jonka mukaan jäsenvaltio voi sallia tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen lintujen pienien määrien pyydystämisen, hallussa pitämisen tai muuten asiallisen hyötykäytön, Niemi kertoo.

Hän toteaa, että kyseessä on kansallinen ratkaisu, jos tappamiskiellosta on annettu lupa poiketa, mutta lupaa lajiin hyödyntämiseen ravintona ei anneta. ”On sääli, jos ympäristöhallinto ei tätä mahdollisuutta halua hyödyntää.”

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi syyskuun alussa poikkeuslupia valkoposkihanhien ampumiseen viljelyvahinkojen estämiseksi. Myönnetyillä poikkeusluvilla saa ampua yhteensä 3 555 valkoposkihanhea syksyllä 2020.

Lupaehtojen mukaan saaliiksi saadut linnut on hävitettävä hautaamalla tai polttamalla, myös pelotteeksi pellolle jätetyt. Vaatimus joko haudata tai polttaa ravinnoksi kelpaavat hanhet on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastajan Salli Uljaan mukaan yhdessä poikkeuslupahakemuksessa lupaa oli haettu myös valkoposkihanhien syömiseen.

"Tässäkin tapauksessa annetussa päätöksessä edellytettiin ammuttujen lintujen hävittämistä hautaamalla tai polttamalla eikä lupaa syömiseen annettu."

Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ottaa myös kantaa asiaan. Hänen mielestään rauhoitettujen lajien yksilöiden riistakäyttö on periaatteellisesti arveluttavaa ja omiaan aiheuttamaan sekaannusta siitä, onko kyseessä rauhoitettu laji vai riistalaji.

"Erityisesti tässä tilanteessa, jossa lajin yksilöiden ampumista karkotuskeinona vasta testataan, karkotustarkoituksessa tapettujen ravintokäytön salliminen saattaisi myös kannustaa ampumaan useampia yksilöitä kuin mikä olisi välttämätöntä vakavan vahingon estämistavoitteen saavuttamiseksi."

Lue lisää aiheesta:

Kommentti: Ympäristöhallinto valitsi hanhenlihan hävityksen hyödyntämisen sijaan

Valkoposkihanhien ampuminen ei ole metsästystä – maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa ei tarvita, vain poikkeusluvan saaneen viljelijän lupa

Valkoposkihanhien ampumiseen myönnettiin poikkeuslupia – myönnetyillä luvilla saa ampua yhteensä 3 555 valkoposkea syksyn aikana

Poikkeusluvalla ammutut valkoposkihanhet joko haudataan tai poltetaan, ampuja ei saa pitää lintuja

Lue lisää

Ahmoja saa metsästää enintään kahdeksan – tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, ahman tappamia poroja on ilmoitettu jo lähes 3 300

Karjatilat mielivallan uhreina

Maanomistajat jäivät ilman suoraa tietoa maidensa kuulumisesta maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin – lintuyhdistykset kokosivat tiedot vapaaehtoisvoimin

Satoisimmat pellot pilalle: Viljelijöiden hanhilupia rajoitettiin, koska osa pelloista onkin yllättäen "maakunnallisesti tärkeitä lintualueita" – katuvat ministereiden neuvon noudattamista