Saimaan rannalla toimiva saha on elänyt Suomen murroksissa jo 120 vuotta − suurimmillaan se on työllistänyt lähes 700 henkeä

Ilkka Nuutisen mukaan Honkalahden sahalla on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty sahan arkea. Kuva: Stora Enso

Saimaan rannalla sijaitseva Stora Enson Honkalahden saha juhlii 120-vuotista taivaltaan. Yli 100 henkilöä työllistävän sahan nykyinen kapasiteetti on 330 000 kuutiometriä sahatavaraa ja 70 000 kuutiometriä puujalosteita.

Suomen keisarillinen senaatti hyväksyi Honkalahden Puutavara Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen vuoden 1906 lokakuussa. Sahan toiminta käynnistyi jo saman vuoden joulukuussa.

Honkalahden saha työllisti suurimmillaan 700 henkeä. Kuvassa sahan työväkeä vuonna 1937. Kuva: Hackman

Sahaus kasvoi 70 000 kuutiometriin vuodessa sen jälkeen, kun Hackman & Co osti sahan vuonna 1910. Sahatavaraa vietiin jo tuolloin laajalti Eurooppaan.

Työntekijöistä huolehtiminen oli osa sahan toimintaa. Heille rakennettiin asuntoja ja myös työoloja kehitettiin.

Sahan koneisto uudistettiin 1930-luvulla ja toimintaan lisättiin höyläämö sekä laatikkotehdas.

Sotavuosina Honkalahdessa valmistettiin sahatavaran lisäksi korsuja, parakkeja ja sodan jälkeen puutaloja sotakorvauksina Neuvostoliittoon. Sahan oma voimalaitos ja pistoraide vahvistivat alueen teollista merkitystä.

Honkalahden sahan toiminta laajeni 1950-luvulla. Kuva: Sahanomistajayhdistys

1950- ja 1960-luvuilla saha jatkoi kasvuaan investoinneilla. Keinokuivaus otettiin käyttöön, tuotantoa automatisoitiin ja kapasiteetti nousi 150 000 kuutiometriin vuodessa.

Parhaimmillaan saha työllisti lähes 700 ihmistä. Se toi merkittävän osan koko alueen toimeentulosta.

Vuonna 1974 sahasta tuli Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos, joka siirtyi maakaasun käyttöön. Samalla tuotannossa nousivat jatkojalostetut tuotteet, kuten paneelit ja tee-se-itse -tuotteet.

Nykyisin Honkalahden saha kuuluu Stora Enson Imatran liiketoimintayksikköön. Saha valmistaa sahatavaran lisäksi liimattuja ja sormijatkettuja puukomponentteja esimerkiksi ikkuna-, ovi- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin.

Tehtaanjohtaja Ilkka Nuutisen mukaan saha on monelle enemmän kuin työpaikka.

”Täällä on tehty töitä sukupolvien ajan, rakennettu yhteisöä ja eletty yhdessä sahan arkea”, toteaa Nuutinen.

Sahan juhlavuosi huipentuu heinäkuussa “Saha Saimaan rannalla” -kesäteatteriesityksiin.