Nyt löytyi keino, jolla voidaan suojata Saaristomeren harvinaisia kevätkasveja − aine on tuttu toisenlaisesta suojaamisesta

Valkohäntäpeura ja metsäkauris laiduntavat aktiivisesti Saaristomeren herkkiä luontotyyppejä. Kuva: Silja Viitala

Pienet hirvieläimet laiduntavat aktiivisesti alueita, joilla on useita harvinaisia ja luonnonsuojelullisesti tärkeitä kasvilajeja. Kemiallinen hirvieläinkarkote voi vähentää merkittävästi laidunnuksien haittoja, ilmenee Riistakeskuksen tiedotteesta.

Selvityksessä seurattiin riistakameroiden avulla 44 koealaa eri puolilla Saaristomerta. Tietoa haluttiin kerätä seljakämmekästä, kevätesikosta, pystykiurunkannuksesta ja isomaksaruohosta. Näistä kaksi viimeksi mainittua ovat uhanalaisten apolloperhosten ravintokasveja.

Kahden vuoden aikana kirjattiin lähes 2000 eläinhavaintoa, joista noin kolme neljäsosaa pieniä hirvieläimiä. Valkohäntäpeurahavaintoja oli hieman enemmän kuin metsäkaurishavaintoja.

Molempien havaittiin syövän seljakämmekän kukintoja ja kevätesikkoja. Myös jänis ja rusakko olivat säännöllisiä ruokailijoita, mutta niiden vaikutus kohdelajeihin tulkittiin vähäiseksi.

Osalla koealoista testattiin lampaanrasvapohjaisen Trico-syönninestoaineen tehoa. Käsitellyillä koealoilla tehtiin vain noin kolmannes metsäkaurishavainnoista ja vain viisi prosenttia ruokailuhavainnoista.

Myös valkohäntäpeurat välttelivät käsiteltyjä alueita: vain neljännes havainnoista ja alle 40 prosenttia ruokailuhavainnoista osui käsitellyille koealoille. Lisäksi eläimet viipyivät koealoilla lyhemmän aikaa.

Tricoa käytetään tavallisimmin puuntaimien suojaamiseen, mutta se osoittautui käytännölliseksi keinoksi suojata myös pieniä, luonnonsuojelullisesti tärkeitä kevätkukkien esiintymiä.

”Selvityksen perusteella pienten hirvieläinten kantojen hallinta sekä kohdennetut kasvien suojelutoimet ovat välttämättömiä, jotta Saaristomeren niityt ja kedot säilyvät elinvoimaisina – ei vain kasveille, vaan myös niistä riippuvaiselle hyönteis- ja perhoslajistolle”, toteaa hirvitalousaluesuunnittelija Antti Rinne tiedotteessa.

Asiaa selvitti Arkipelagia-seura Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta vuosina 2024 ja 2025.