Ulkoministeriö selvittää thaipoimijoiden viisumeita – TEM: ”Ihan nykymallilla jatkaminen ei varmasti tule kysymykseen”

Thaimaalaiset marjanpoimijat ovat tulleet Suomeen turistiviisumilla eli Schengen-viisumilla. Kuva: Pekka Fali

Ulkoministeriö pohtii, vaikuttavatko viime kesänä muuttunut elinkeinotoimintalaki ja suurten marjayritysten ihmiskauppaepäilyt viisumeiden myöntämiseen thaimaalaisille luonnonmarjojen poimijoille.

”Huomioimme kartoituksessa kesäkuussa tulleen lakimuutoksen ja jälleen esiin tulleet uudet rikosepäilyt”, kertoo yksikön päällikkö Katja Luopajärvi ulkoministeriön maahantuloasioiden yksiköstä.

Kartoituksen on tarkoitus valmistua viimeistään vuoden alussa.

”Ulkoministeriössä suhtaudutaan tosi vakavasti siihen, että tänä vuonna on jälleen tullut esiin uusia rikosepäilyjä. Haluamme tehdä perusteellisen perkauksen”, Luopajärvi sanoo.

Marjanpoimijat ovat tulleet Suomeen turistiviisumilla eli Schengen-viisumilla.

Viisumi on tarkoitettu esimerkiksi liikematkailuun tai perheen luona vierailemiseen.

”Luonnonmarjojen kerääminen Schengen-viisumilla on ollut koko Schengen-alueen mittakaavassa hyvin poikkeuksellinen järjestely. Suomessa millään muulla alalla ei ole mahdollista tehdä tulonhankintaa Schengen-viisumilla. Toisaalta millään muulla Schengen-maalla ei ole käytössä tällaista järjestelyä, että Schengen-viisumilla tehtäisiin ammattimaista luonnonmarjan poimintaa”, Luopajärvi kertoo.

Ulkoministeriö muutti marjanpoimijoiden viisumikäytäntöjä tänä vuonna alan epäselvyyksien takia. Aiemmin käytössä oli poimijakiintiö, nyt poimijat hakivat viisumia yksittäin.

Schengen-viisumin varallisuusvaatimukset olivat monelle poimijalle liikaa ja Thaimaasta tulleiden poimijoiden määrä puolittui edellisvuodesta.

Osa poimijoista teki töitä puutarhatiloilla kausityöviisumilla ja poimi luonnonmarjoja iltaisin.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää vuoden alussa kaksi selvitystä. Vaikutusarviot pohjustavat hallituksen poliittista päätöstä.

Ministeriö tilaa ulkoisen selvityksen kahden eri vaihtoehdon talousvaikutuksista: luonnonmarjojen poimijat olisivat joko elinkeinonharjoittajia tai työsuhteessa.

Lisäksi virkatyönä selvitetään muun muassa sitä, miten vaihtoehdot vaikuttaisivat jokaisenoikeuksien käyttöön sekä mahdollisuuksiin torjua poimijoiden hyväksikäyttöä.

Laki ei anna jokaisenoikeuksiin suoraa vastausta, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Katri Niskanen.

”Jokaisenoikeuksien käyttö ei ole suoraan sidottu siihen, tuleeko poimija maanomistajan maille työsuhteisena poimijana tai itsenäisenä toimijana. Se on sidottu pääasiassa haittaan, joka maanomistajalle toiminnasta koituu”, kertoo Niskanen.

”Nähdäkseni poiminta on ammattimaista ja kuormitus periaatteessa samanlaista, oli kyseessä sitten työsuhteinen poimija tai itsenäinen toimija. Asiaa kuitenkin selvitetään tarkemmin kevään aikana.”

Marjanpoimijoiden työsuhteisuutta on harkittu vuosien varrella monta kertaa. Viime hallituskauden lopulla valmisteltu poimijoiden maahantulon siirtäminen kausityölain piiriin eli työsuhteiseksi jäi ajanpuutteen vuoksi kesken, sillä se olisi vaatinut sekä lainsäädäntömuutoksia että budjetointia.

Nykyinen hallitus ei ottanut hallitusohjelmassaan suoraan kantaa poimijoiden maahantulon vaatimuksiin.

Päävaihtoehdot ovat Niskasen mukaan jatkaa kausityömallin valmistelua tai kehittää nykyistä poimijoiden itsenäiseen asemaan perustuvaa mallia. Kausityömallissa poimijat tulisivat työsuhteeseen ja hakisivat kausityöviisumia. Itsenäisille poimijoille pitäisi todennäköisesti kehittää uudentyyppinen maahantulolupa.

”Ihan nykymallilla jatkaminen ei varmasti tule kysymykseen. Turistiviisumin käyttö maahantuloon vaikuttaisi tulleen pitkäaikaisena ratkaisuna tiensä päähän. Marjanpoimijat eivät vertaudu erityisen hyvin turisteihin vaan ovat tulossa ansaintatarkoituksessa.”

Mahdolliset säädösmuutokset ottavat aikaa. Tulevalle satokaudelle mennään siis nykyisellä lainsäädännöllä.

Ulkoministeriö linjaa siitä, myönnetäänkö poimijoille vielä lyhyellä aikavälillä turistiviisumeita.

Poimijoiden asemaa ja marjayritysten velvollisuuksia säätelee niin sanottu marjalaki.

Luonnontuotteiden kerääjien ei ole pääsääntöisesti katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä.

Lisämaustetta tuo viime kesänä voimaan tullut elinkeinotoimintalain muutos. ”Sen jälkeen nykymalli ei ole nähdäksemme enää juridisesti toimiva”, sanoo Niskanen.

Ulkoministeriö tulkitsee osana kartoitustaan, ovatko luonnonmarjanpoimijat elinkeinonharjoittajia. Tulkinta ei ole Luopajärven mukaan vielä valmis.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön kevään selvityksissä tarkastellaan, mitä uusi lainsäädäntö tarkoittaa.

Aiemmassa elinkeinotoimintaa säätelevässä laissa poimijat tulkittiin meneväksi ns. itsensä elättämistä koskevan poikkeuksen piiriin: pienimuotoista toimintaa ilman palkattuja apulaisia tai myyntipaikkaa ei katsottu varsinaiseksi elinkeinon harjoittamiseksi.

”Nyt elinkeinon harjoittaminen on laissa määritelty ja rimaa tältä osin laskettu. Poimijat pitäisi todennäköisesti useimmissa tapauksissa tulkita elinkeinonharjoittajiksi, mistä tulee tiettyjä velvoitteita myös poimijoille”, Niskanen sanoo.

Entä kotimaiset marjanpoimijat?

Lain perusteluissa todetaan, että jos satunnainen ansionhankinta on harrastusluonteista toimintaa, se ei kuulu lain soveltamisalaan.

Esimerkiksi jokaisenoikeuksilla poimittujen luonnonvaraisten marjojen myynti torilla ei ole elinkeinon harjoittamista.

”Moni suomalainen työn ohessa tai eläkevuosina marjoja poimiva menee tämän poikkeuksen piiriin”, sanoo Niskanen.

Hallitus miettii myös viranomaisvalvonnan tehostamista. ”Asiat, mitä viranomaiset pystyvät tällä hetkellä valvomaan, eivät ole kovin hyödyllisiä hyväksikäytön torjunnan näkökulmasta”, sanoo Niskanen.

Esimerkiksi riittävää ansiotasoa ei voi käytännössä määrittää ja valvoa muulloin kuin silloin, kun henkilö on työsuhteessa.

”Jos henkilö on itsenäinen yrittäjä, hän toimii omalla riskillään, jolloin ansiotasoon liittyvä epävarmuus jäisi hänelle väkisinkin jatkossakin.”