Mäntypistiäiset ovat tehneet pahaa jälkeä Länsi-Suomessa

Ruskomäntypistiäisen toukat kaluavat mäntyjen neulasia. Kuva: Antti Raatikainen

Mäntypistiäiset ovat tehneet viime viikkoina pahannäköistä jälkeä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosissa. Tuhoalueet kattavat tuhansia hehtaareja, arvioi johtava asiantuntija Antti Pajula metsäkeskuksesta.

Tuhojen aiheuttaja on onneksi mäntypistiäisistä vähemmän vaarallinen eli ruskomäntypistiäinen. Vaikka puut näyttävät juuri nyt surkeilta, ne selviytyvät toukkien tihutöistä yleensä aina hengissä. Tässä vaiheessa tuholaisille ei voi tehdä mitään.

"Metsät toipuivat vuosien 2008–2010 mäntypistiäistuhoista, vaikka silloinkin näytti pahalta. Kasvutappioita toki tulee", Pajula sanoo.

Tämän vuoden tuhot keskittyvät samoille seuduille kuin kymmenen vuotta sitten. Eteläisempi esiintymä ulottuu Etelä-Pohjanmaalla Isojoelta Jalasjärvelle, Satakunnan Honkajoelle ja Pirkanmaan pohjoisosiin. Pohjoisempi pistiäisvyöhyke kattaa Etelä-Pohjanmaan järviseudun ja Keski-Pohjanmaan eteläosat aina Ullava-Kruunupyy -alueelle asti.

Metsänomistajalle ei ole oikein muuta neuvoa asiassa kuin odottaa.

"Nyt kannattaa vain yrittää pitää mieli rauhallisena eikä tehdä mitään, tilanteen seuraileminen riittää", neuvoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Pouttu.

Hän kehottaa välttämään tuhoalueilla harvennushakkuita ja lannoituksia.

"Toukat esiintyvät yleensä 2–3 vuotena peräkkäin. Jos puusto nyt harvennetaan, toukat ovat sitä pahemmin ensi kesänä jäljelle jääneiden puiden kimpussa."

Lannoitus voi myös pahentaa ensi vuoden tuhoja: lannoitettujen puiden neulaset ovat tuholaisille houkuttelevinta herkkua.

Tuhot ovat nyt pahimmillaan. Jo kuukauden kuluttua pitäisi näyttää paremmalta, kun uudet neulaset ovat kasvaneet.

Ruskomäntypistiäiset eivät puutu uusiin neulasiin, mutta loppukesällä syöntinsä aloittaville pilkkumäntypistiäisille käy kaikki. Sen vuoksi ne ovat huomattavasti vaarallisempia kuin ruskomäntypistiäiset.

"Toivottavasti pilkkumäntypistiäisiä ei ilmene missään", Pajula toivoo.

Mäntypistiäisten tuhot pysähtyvät ennemmin tai myöhemmin luontaiseen virusepidemiaan, joka heikentää ja tappaa toukkia. Pistiäistuhoja on myös mahdollista torjua lentoruiskuttamalla metsään monisärmiövirusta.

"Torjuntalennot pitää suunnitella jo edellisenä talvena. Tällä vuodelle ei nyt ole enää mitään tehtävissä", toteaa valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta.